tiistai 1. syyskuuta 2009

Canon EOS 7D -ensivaikutelmia

Pari viikkoa sitten kehuin Canonin kykyä pimittää tiedot tulevista malleista aivan viime hetkiin asti. Tällä kertaa kiinalaisia ei pidätellyt mikään: Canon EOS 7D:n tekniset tiedot ja kuvat kiinankielisistä tuotepaketeista olivat netissä jo nähtävissä jo viikkoa etukäteen.

Niin harva osasi kiinaa, että viime hetkiin asti vallitsi epävarmuutta kameran kennosta. Edelleen APS-C tai jotain muuta? Kun sitten osoittautui, että Canon jatkaa C-linjalla (1,6 kroppikerroin), moni oli pettynyt. Mutta aivan turhaan.

"Täyden koon kenno" viittaa filmiaikaan. Ei ole mitään syytä, miksi kennon pitäisi olla vanhan filmiruuden kokoinen, ja miksi sitä pienemmät kennot olisivat joten vajavaisia. Ainoa, mihin asialla on vaikutusta, ovat objektiivit. Legendaarinen 135L on kieltämättä kovin pitkä 1,6-kennoisella, eikä yhtä ohutta (sori vaan Puusa, en kiusallanikaan käytä "oikeaa" termiä koska pidän sitä harhaanjohtavana) syväterävyyttä saavuteta.

Toisaalta 1,6-kertaisesta polttovälistä on hyötyä telepäässä. Jostain syystä 70-200-millinen putki 1,6-kennon kanssa tuntuu olevan optimi omassa käytössäni, kun kuvaan esimerkiksi seminaarien puhujia. Se täsmää juuri sopivasti tavalliseen etäisyyteen puhujan ja yleisön välillä. Täyden koon kennolla pitäisi käyttää 75-300-millistä zoomia, jonka valovoima ja kuvanlaatu jättävät toivomisen varaa.

Ei, 1,6-kroppikenno ei sinällään ole paha asia. Uusi runko ja uudet EF-S-sarjan putket osoittavat, ettei 1,6-kennosta olla luopumassa. Ehkä jopa päinvastoin.

Isoa kennoa toivotaan myös siksi, että se tuottaa vähemmän kohinaa. Uuden kameran 18 megapikseliä kuulostaa pelottavan suurelta määrältä. Itse olisin mieluummin ottanut 12 megapikseliä ja vähemmän kohinaa. Protomalleilla ei vielä voinut ottaa testikuvia, joten vasta aika näyttää, miten hyvin kohina pysyy kurissa.

Kroppikennon ohella myös videokuvaus on tullut jäädäkseen. Uusi malli tekee sen taas vähän helpommaksi ja vähän paremmaksi. Itse en vieläkään ole kovin innostunut, mutta tiedän monia jotka ovat.

Muilta ominaisuuksiltaan EOS 7D on vaikuttava. Automaattitarkennukseen, valotukseen ja muihin perustoimintoihin on tullut runsaasti parannuksia. Niitä ei vielä päässyt kokeilemaan, joten toistaiseksi on tyydyttävä paperitietoihin. Langaton salamaohjaus on tervetullut parannus. Se on ollut tärkeimmän kilpailijan myyntivaltti jo pitkään.

Etsinkuva on selvästi aiempaa isompi ja näyttää entistä enemmän informaatiota. Valotusta voi nyt korjailla aina +-5 asti, kun aiemmin säätövara on jäänyt +-2:een. Etsimen näyttö loppuu tosin +-3:een, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä.

Turhien megapikselien ohella pari muutakin asiaa jäi askarruttamaan. Miksi käytössä on yhä isokokoinen CF-kortti, jota ei käytetä enää missään muualla? Uudet SDHC-kortit kelpaavat hd-videokameroihin ja niitä saa aina 32 gigatavuun asti, joten luulisi nopeuden ja kapasiteetin riittävän myös järjestelmäkamerassa. Edes kakkoskorttina, kuten 1D-sarjan malleissa.

Sisäänrakennettu GPS olisi myös ollut toivelistalla. Nyt ainoaksi vaihtoehdoksi jää hankkia langaton liitäntäyksikkö ja käyttää ulkoista Bluetooth-gps:ää.

Korjaus klo 13:47: poistettu virheellinen tieto akkutekniikasta. Akku käyttää samaa tekniikkaa kuin 5D Mark II eli näyttää sekä varauksen prosentin tarkkuudella että akun kunnon. Etsimessä akun varaustila näkyi vain palkkeina, mistä syntyi itselleni väärä mielikuva. Tarkemmat akkutiedot selviävät valikosta.

23 kommenttia:

Zarr kirjoitti...

Et ole sit tainnut koskaan kuulla syvyysepäterävyysalueen tai siis bokehin käytöstä ja siitä että 35 mm kennolla sellainen kuvasta jopa löytyy. APS-C:llä saa olla todella iso aukko (pieni f-arvo) jotta mitään näkyy. Tärkein syy miksi päivitin 20D -> 5D MkII enkä 50D.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Juu, olen joskus kuullut asiasta...

Kenno ei tee bokehia. Kennon koko vaikuttaa siihen, mitä polttoväliä (ja sitä kautta etäisyyttä kuvattavaan) pitää käyttää vastaavan bokehin luomiseksi.

Anonyymi kirjoitti...

Ai ei ole mitään syytä miksi kennon pitäisi olla kinokokoa. Miten olisi vaikkapa kuvanlaatu? Kennon pikselitiheys kun vaikuttaa siihen nykytekniikalla hyvin paljon. Kaikki eivät pidä kohinasta.

Anonyymi kirjoitti...

50D taidettiin juuri pikselitiheyden takia todeta useimmissa testeissä huonommaksi kuin 40D, eli vaikutus kuvalaatuun oli liian suuri.

En tiedä koskeeko kaikkia kameroita mutta kun itse vaihdoin 450D:stä 5DmkII:een, a-ahaa elämys tuli jo pelkästään etsimeen katsoessa. Etsinkuva on suuri ja tuntuu niin paljon tarkemmalta kuin croppikennolla oli tottunut näkemään.

5DmkII:n kanssa pikseleistä on ollut hyötyä kuvia cropatessa aiempaa vapaammin.

Anonyymi kirjoitti...

En ymmärrä miksi kuvia "cropataan" jälkikäteen, itse teen rajauksen silloin kun otan kuvan ja se pitää.

Siinä auttaa 100%:n etsin.

Epäilen että jälkikäteen valokuviaan rajaavat ovat valokuvaustaidoiltaan jotenkin vajavaisia. Ehkäpä heidän kannattaisi jopa vaihtaa harrastusta jos lahjakkuutta valokuvaamiseen ei kertakaikkiaan ole.

t. jouko - valokuvauksen harrastaja

Anonyymi kirjoitti...

Pettymys. Canon on tahallaan tehnyt kameran niin, että se menee segmenttiin jota ei ole ollut olemassa. Tässä on tietysti sitten mahdollisuus, että otetaan rahat niiltä jotka eivät ennen ole maksaneet. Toisaalta on riski siitä, että luotu segmentti on turha. Itse olisin toivonut tämän polkevan aiempien täysikennoisten uushintoja noin 1500 euron pintaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

No, kukin kuvaa tyylillään...

Itse pyrin rajaamaan kuvan jo ottohetkellä niin, että jälkikäsittelyn tarve on mahdollisimman vähäinen. Joku toimii päinvastoin, ei siinä mitään.

Minäkin olisin toivonut, että 7D olisi ollut täyden kennon kamera vaikka 12 megapikselillä Nikonin tavoin. Alhaisen tarkkuuden vastapainoksi olisi saatu täysin kohinattomat kuvat ainakin 800, ehkä jopa 1600 ISOon asti. Se olisi ollut huikeaa.

Canonin päätös vähentää G11:n megapikselimäärää dramaattisesti edeltävään malliin verrattuna oli oikea teko, mutta valitettavasti se ei toistunut järkkäripuolella. Vielä.

Asia ei olisi mikään ongelma, jos alemmat tarkkuudet vähentäisivät kohinaa samassa suhteessa. Nyt näin ei tunnu olevan - kameran tekniikasta johtuen kohina ei ole täysin satunnaista eikä kuvan pienentäminen sen vuoksi vähennä kohinaa toivotulla tavalla.

Parasta olisi, jos 7D:stä tulisi kaksi mallia: kroppaajille ja lintukuvaajille 7DH ja hämäräkuvaajille 7DL.

Anonyymi kirjoitti...

Kuvia on kropattu ja rajattu"iät ja ajat" jo ns.pimiöaikakaudella eikä se tarkoita sitä että kuvaaja olisi mitenkään vajavainen.Pimiössä kuvia käsiteltiin aiheeseen sopivaksi rajaamalla,maskaamalla ym. nykytermin manipuloimalla vain mielikuvitus rajana jota voisi sanoa luovuudeksi.Digikuvaus ei siis tuonut oikestaan mitään uutta,ainoastaan samoja asiota tehdään toisella tavalla.Diakuvaus ei antanut tuota vapautta,vaan kuva piti pyrkiä rajata ja kuvata kerralla kohdalleen.
Aina kuvaa ei ole mahdollista rajata kohdalleen vaikka se ihanne tapaus onkin esim. kohteen etäisyys tai koko vaikuttaa.Kuinkahan monta kuuluisaa eläin- tai maisemakuvaa on kropattu ja suurennettu pimiössä?
Kroppikenno ottaa kuvan ajatellun kinokoon keskialueelta jättäen kinokoon reuna-alueet pois,eli saman lopputuloksen saa sillä 70-200mm:llä ja täydenkennon kameralla kroppaalla se kuva jälkikäteen ja suurentamalla kokoa ja jälki on parhaammassa tapauksessa terävämpi.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Kroppikenno ottaa kuvan ajatellun kinokoon keskialueelta jättäen kinokoon reuna-alueet pois,eli saman lopputuloksen saa sillä 70-200mm:llä ja täydenkennon kameralla kroppaalla se kuva jälkikäteen ja suurentamalla kokoa ja jälki on parhaammassa tapauksessa terävämpi.

Äkkiseltään en keksi yhtään tilannetta, missä jälki voisi olla parempaa ohjelmallisen kroppauksen ja suurentamisen jälkeen kuin suoraan kroppikameran kennolta otettuna. Kohinankin vaikutus taitaa olla molemmissa tapauksissa sama, koska kohina on vakio kennon pinta-alayksikköä kohti.

Laajakulmassa kuvaa kropataan usein jälkikäteen, koska tuskin mikään objektiivi piirtää aivan tarkasti reunoihin asti. Myös vinjetointia joutuu korjaamaan jälkikäteen.

Alunperin kirjoitin, ettei ole syytä miksi täyden koon kenno olisi automaattisesti parempi ja "se ainoa oikea". Molemmille löytyy perusteluja, käyttötilannekin ratkaisee.

Kun täyden koon etuja on tuossa edellä jo nostettu esiin, niin muistutettakoon myös kroppikennon hyvistä puolista: vähemmän vinjetointia, hyöty telepäässä ja mahdollisuus tehdä pienempiä, kevyempiä ja edullisempia objektiiveja.

Itse kuvaan eniten 17-55 F2.8 IS:llä, joka on kerrassaan mainio (joskaan ei kevyt eikä halpa, eikä edes kovin kestävä). Täyden koon kennolle ei ole vastaavaa. Ilmeisesti 24-105:stä olisi tullut liian iso, jos se olisi F2.8 nykyisen F4:n sijaan.

Olen ihastunut sekä Panasonicin että Olympuksen micro 4:3 -kameroihin. Niissä kroppikerroin on peräti 2,0, mutta vastapainona kamera ja objektiivit on voitu tehdä tosi pieniksi.

Kohina ei ole kennon koosta vaan liian suuresta pikselimäärästä johtuva ongelma. Se on tietenkin totta, että täyden koon kennolle mahtuu enemmän saman kokoisia pikseleitä kuin kroppikennolle. Joku tarvitsee yli 20 megapikseliä, itselleni riittäisi 10 megapikseliä mutta ISO 1600 ilman kohinaa.

Anonyymi kirjoitti...

Niin, kaikki valokuvauksen harrastajat eivät ole niin taitavia että voivat kuvaustilanteessa rajata kuvauspaikan aidoilla, jotta mitään ylimääräistä ei pääse kuvaan, ja toisaalta pystyvät Matrix-elokuvan tapaan pysäyttämään liikkeen jotta kuvasta varmasti tulee. Kaikilla ei myöskään ole linssejä, jotka yltävät laajakulmasta äärettömyyteen.

Valokuvaus on loppuen lopuksi varsin laaja asia, kuvataan miljoona vuotta paikallaan pysyneistä kivistä nopeasti liikkuviin kohteisiin, ex-tempore tilanteista tarkasti suunniteltuihin kuvauksiin. Halutaan täysin luonnollista kuvaa, tai voimakkaasti värein ja valoin manipuloitua.

Jos on niin vajaa että kuvittelee valokuvauksen toimivan yhden tavan mukaan, kannattaisi ehkä harkita toista harrastusta minkä ymmärtää paremmin.

Anonyymi kirjoitti...

Tuohon kroppaukseen vielä sen verran että jos vaikkapa siitä 20+ megapikselin hyvälaatuisesta kuvasta kropataan neljännes pois jostain syystä, sitä ei välttämättä tarvitse suurentaa takaisin alkuperäiseen kokoonsa vaan käyttää suoraan kropattu kuva.

Kun kuvat olivat ~10 megapikselisiä, tämä ei ollut järkevää mutta nyt 20+ megapikselin kokoluokassa se on mahdollista.

Ville kirjoitti...

Olen harkinnut vaihtaa 40D -> 5Dm2, mutta ei raaski kun samalla pitäisi ostaa uusi laajis sekä lisää pituutta.

Nyt 7D tulee pelastamaan tilanteen, mutta täytyy odottaa testikuvia ja muiden kokemuksia ensin. Herkkyyttä pitää tulla paljon lisää ennen kuin innostun.

Järkkärit kehittyvät nyt niin vauhdilla ettei perässä pysy, jotein taidan ensin ostaa G11-pokkarin ja testata miten sillä pärjää esim Jazz-keikalla.

Sanaton kirjoitti...

Oho, Petteri kirjoitti: "Laajakulmassa kuvaa kropataan usein jälkikäteen, koska tuskin mikään objektiivi piirtää aivan tarkasti reunoihin asti. Myös vinjetointia joutuu korjaamaan jälkikäteen."

No onneksi sanoit tuskin, Nikonin AF-S 14-24/2.8 lienee the one mistä Canonistit vielä haaveilee.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Molemmissa leireissä on putkia, joista toiset vain haaveilevat. Nikonilla se on ehdottomasti uusi 14-24. Canonin laajakulmazoomit eivät muutenkaan ole mitään ihmeellisiä (yllättäen EF-S 10-22 mm taitaa olla kehutuin, tiedä sitten onko paras).

Nikonistit taas kaipaavat Canonilta 70-200 F4:ta (IS:llä tai ilman), ehkä myös 85 F1.2:ta. Reunapiirron suhteen näitä ei tietenkään voi verrata.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.kenrockwell.com/tech/full-frame-advantage.htm

Tuon artikkelin lisäksi croppi ja ff kennon eroja vertaillessa tulee muistaa se, että ff-kennon pinta-ala itsessään takaa noin 1-"stopin" verran paremman valon. Eli vertailukelpoisia linssejä ovat todella ff:n f4 ja cropin f2.8. Molemmat tuottavat kennoilleen saman määrän valoa ja vastaava syvyysterävyyden. Eli kennolla on väliä.

Anonyymi kirjoitti...

Petteri Järvinen kirjoitti: Nikonistit taas kaipaavat Canonilta 70-200 F4:ta (IS:llä tai ilman)...

Buaaah, Nikonilla on 70-200mm/2.8 VR, tuo legendaarinen, joskin hävyttömän kallis, mutta anyway, upeaa jälkeä tekevä objektiivi, jossa kaikenlisäksi valovoimaa piisaa ja mikä parasta, Canonin vast. 70-200mm/2.8L IS häviää mennen tullen Nikonille.

Nikonin tuo pääsee oikeuksiinsa croppikennoisella, koska Canonin croppikennoisia vaivaa huonompi kuvanlaatu, kuin Nikonia.

Ehkä 7D muuttaa vaakakupin asetelmaa tasaisempaan suuntaan, kuin se on ollut, vaan miksi ihmeessä Canon-insinöörit lykkäsivät valtavan määrän pikseleitä kohinan kustannuksella kehiin ?

kait sitä pitää jollain yrittää kompensoida, kun on jäänyt jälkijunaan kehityksestä, muun kuin 5D Mark II:n kanssa.

T: D300s

Finnairbus kirjoitti...

Kroppauksen arvostelijat, menkääpäs kysymään jetphotos.netistä tai airliners.netistä arvostetuimmilta lentokonevalokuvaajilta kroppaavatko he kuviaan, ja kun kuulette vastauksen yllätytte, koska luulette, että kuvien rajaus millä termillä kroppausta suomenkielessä kutsutaan on vain uusavuttomien hommaa.

Ja kuulemma Nikonistit (lentokoneita kuvaavat sellaiset) haluaisivat Nikkorilta Canonin L-sarjaa vastaavia objektiiveja, koska Nikonin normia paremmat objektiivit ovat hävyttömän kalliita.

Nimim. Itsekin kuvia rajaava spottari elikkäs lentokonevalokuvaaja

Toni kirjoitti...

Petteri Järvinen kirjoitti:
Kenno ei tee bokehia. Kennon koko vaikuttaa siihen, mitä polttoväliä (ja sitä kautta etäisyyttä kuvattavaan) pitää käyttää vastaavan bokehin luomiseksi.

Juuri tuon takiahan se kennon koko vaikuttaa syväterävyyteen. Terävän alueen syvyys riippuu tarkennusetäisyydestä, joten mitä lähempää kohdetta kuva otetaan, sitä "ohuempi" syväterävyys ja sitä kautta pehmeämpi tausta saavutetaan. FF:n kanssa pääsee samalla putkella lähemmäksi kohdetta.

Harri Salo kirjoitti...

Nyt poijaat keskustellaan ihan epäolennaisesta asiasta. Kroppi versus täyskenno, kukaties miten suurista kennoista. Olisikohan aika miettiä miettiä miten 7D palvelee ylipäätänsä "valokuvausta" eri kuvaustilanteessa. Viimeisten, digiaikaan otettujen kuvien joukossa, tarkoitan huippukuvia, eri tilanteissa, on otettu niin monella eri kennokoolla ja ne ovat olleet todella upeita lopputuloksia. Se mitä me tänään tekniikalta saamme, ovat huomenna mm. uusien "super" näyttöjen takia kömpelöitä leegopalikoita, ties mitä ne ovat 20v kuluttua. Hyvä kuva kestää aina ajan ja tekniikan kehityksen, kunhan suhteutamme sen kulloiseenkin tilanteeseen. Kun katsomme vanhoja 18 sadan puolella otettuja kuvia, niiden joukossa on todella hyviä lopputuloksia, joissa on tietyt vajavaisuudet.
Tarkoitan tällä siis sitä, että miten tekniikka tänään palvelee meitä, huomenna se on jo koomisen näköistä laadultaan, jos me sitä vain teknisesti tarkastelemme.
ps. aloitin digikuvauksen vuonna 1997 järjettömän kalliilla Kodak:n kameralla jonka jälki on kamalaa tänään katsottuna. Kuvat ovat silti minulle tärkeitä.
Lopuksi toteaisin kirjoittajalle, joka kehottaa "kroppiensa" keskellä vaihtamaan harrastusta, hän ei ole missään elämänsä vaiheessa ymmärtänyt koko valokuvauksen filosofiaa ja sen tuottamaa iloa kuvaajalle!
t. Harri Salo (kuvannut 60-luvun lopulta lähtien)

HOS kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
HOS kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

Bokeh termiä taasen väärinkäytetään. Se on se "valoympyrä" jok asyntyy kun käytetään ohutta syväterävyyttä, doffia.

Anonyymi kirjoitti...

Jokin tässä Canon EOS 7D -kamerassa mättää. Kaikki arvot ovat huippuluokkaa, mutta kokonaisuus ei toimi ja tuloksena on huono kuvanlaatu. Ei pitäisi kehua, jollei ole kokeillut.