tiistai 31. heinäkuuta 2012

Luetaanpa Teoston kopiointitutkimusta

Teoston hyvitysmaksuyksikkö julkaisi tänään vuosittaisen tutkimuksen yksityisen kopioinnin laajuudesta. Luovan työn tekijöiden yhdistys on ensimmäisenä kommentoimassa sisarjärjestönsä tutkimusta: "Tutkimustulos osoittaa, että laillisen yksityisen kopioinnin arvo on suunnattoman suuri" (projektijohtaja Lauri Kaira omassa tiedotteessaan).

Jokainen voi lukea tulokset hyvitysmaksuyksikön sivulta. Se on suositeltavaa, sillä Teoston tiedote meni mediassa läpi kritiikittä. Ilmeisesti yksikään toimittaja ei edes yrittänyt avata varsinaisia tuloksia, koska sivun linkit eivät toimineet. Yhteyshenkilönä mainittu Teoston tutkija oli kesälomalla ja palaa vasta ensi viikolla. Sijainen väitti, että vika on omassa koneessani, koska hänellä sivut aukesivat (ilmeisesti sisäverkosta).

Tarkkaan ottaen kyse ei ole Teoston tutkimuksesta, vaikka se vastaakin tutkimuksen käytännön suorittamisesta ja tulosten julkaisusta. Nokia, Elinkeinoelämän keskusliitto ja ETK mainitaan taustaryhmässä, joka on osallistunut kysymysten suunnitteluun.

Kun hyvitysmaksuyksikkö saa itse tutkia asiaa, jonka perusteella sillä on lainvoimainen oikeus rahastaa kuluttajia, toimittajilta toivoisi erityistä kriittisyyttä. Harrastan sitä nyt itse.

Ensinnäkin tutkimus on vinkeä, koska siinä kysytään joka vuosi eri asioita. Tästä syystä mitään trendejä ei voi päätellä. Ei voi tietää, onko kopiointi tai sen haitallisuus kasvanut vai vähentynyt, koska luvut eivät ole vertailukelpoisia eri vuosien välillä. Tämä on joko tahallista hämäystä tai yksinkertaista osaamattomuutta.

Tänä vuonna uutta on arvio laittoman kopioinnin määrästä. Ennen sen vaikutusta lukuihin ei ole mitattu lainkaan. Nyt tuloksena on yhteensä 1,7 miljardia kopioitua tiedostoa, joista laillista kopiointia olisi 548-678 miljoonaa kappaletta.

Laittoman kopioinnin määrää ei voi mitata puhelinhaastatteluilla. "Kuinka monta kertaa olet rikkonut lakia viimeisen kuukauden aikana?" on sama kuin "Oletko jo lakannut hakkaamasta puolisoasi?". "Suunnattoman suuren" luvun voi siten jättää omaan arvoonsa.

Kiintoisaa on, että "yksittäisten tallennustapahtumien määrä vuositasolla on n. 180 miljoonaa, josta 80 % on videotallennuksia". Kyse on siis tv-nauhoituksista eli ajansiirrosta. Siinä ei synny edes teoreettista tulonmenetystä, joten sen ei pitäisi myöskään oikeuttaa hyvitysmaksun keräämiseen. Yleisin videotallennuksen lähde on (tietenkin) TV-lähetys (69 %).

Käytännössä hyvitysmaksu perustuu lähes kokonaan tv-ohjelmien tallentamiseen digiboksille. Musiikin osuus kopionnista on vähäistä. Se onkin luonnollista, koska yleisin musiikkitallennuksen lähde on cd-levy (33 %), ja niiden myynti on ymmärrettävistä syistä ollut koko ajan laskussa.

Tämä asettaa vähintäänkin outoon valoon musiikintekijöiden väitteet siitä, miten matkapuhelimet pitäisi saada hyvitysmaksun piiriin, koska niille kopioitu musiikki syö tekijöiden leipää.

Tutkimuksessa on paljon lukuja, joita voi tulkita miten päin haluaa. Oleellista on, että mahdollisimman moni lukisi ne itse eikä tyytyisi pelkkään edunsaajien itsensä kirjoittamaan tiedotteeseen asiasta.

Tässä vielä linkki aiemman tutkimuksen kritiikkiin.

2.8.2012: Lisätty Hesarin "uutinen" aiheesta. Kopiointitutkimus on puhdasta PR:ää, jolla saa hyvin julkisuutta.  Hesarikin julkaisi edunsaajien tiedotteen aiheesta sellaisenaan. Hyvitysmaksun suuruuteen kopioinnin määrällä ei ole vaikutusta.

Kopiointitutkimus on PR:ää, jonka isoilla numeroilla vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen ja poliitikkoihin.

3.8.2012: Koska kirjoitus on saanut odotettua enemmän huomiota, poimin vielä muutaman havainnon (koska kaikissa kalvoissa ei ole sivunumeroita, viittaan niihin otsikoilla):

- "Tallentanut musiikkia johonkin 2011 ja 2012" osoittaa, että vaikka tallentaminen on yleistynyt edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä, se johtuu yli 50-vuotiaista. Tätä nuorempien musiikin tallentaminen on pysynyt tutkimuksen mukaan täsmälleen ennallaan.

- "Mille laitteelle on tallentanut musiikkia viimeisen 12 kuukauden aikana" osoittaa, että matkapuhelimeen tallentaminen on vähentynyt yhdellä prosenttiyksiköllä. Tablet-koneelle tallentaminen on vähentynyt peräti 7 prosenttiyksiköllä. Suurin lisäys on ryhmässä "Internetin tiedostontallennuspalvelu".

- "Mille laitteelle on tallentanut videoita viimeisen 12 kuukauden aikana" osoittaa dramaattista laskevaa trendiä useimpien laitteiden kohdalla. Vain iptv-palveluihin ja netin tiedostontallennuspalveluun tehtyjen tallennusten määrä on noussut; esimerkiksi digiboksille tallentaminen on laskenut neljällä prosenttiyksiköllä ja tietokoneelle peräti 14 prosenttiyksiköllä. Koska valtaosa hyvitysmaksusta koostuu videon tallentamisesta, maksua tulisi jatkossa pikemminkin alentaa kuin nostaa.

- "Kuinka usein tallentaa videoita" osoittaa selvää kasvua päivittäin-vaihtoehdossa (15:stä 29:ään prosenttiin). Selittyykö ristiriita edelliseen kohtaan sillä, että tallennuksia tehdään niiden helppouden vuoksi varsinkin iptv-palveluihin (Elisa viihde ym.), samalla kun digiboksin käyttö on selvässä laskussa?

- Tutkimuksen perusteella operaattorit voivat lopettaa Pirate Bay -estonsa, eihän niitä kukaan käytä. Vain kahdeksan prosenttia musiikista ja neljä prosenttia videosisällöstä oli peräisin piraattiverkosta :-).

- Ulkoisia kovalevyjä arviolta 2,65 miljoonaa, musiikkia niille kopioineita 200 000 ja videota 140 000. Jos suhdeluku on tosiaan näin pieni, hyvitysmaksun periminen ulkoisilta levyiltä on perusteetonta. Pieni käyttäjämäärä aiheuttaa myös tilastollista virhettä: esimerkiksi päivittäin musiikkia ulkoiselle levylle tallentavien naisten lukumäärä on kahden vastaajan perusteella saatu luku (ja miehiä vain yksi!).

- Saman tilaston mukaan ylivoimaisesti suurin ryhmä vastaajista ei ole tallentanut yhtään videotiedostoa ulkoiselle levylleen (69 %) -- kaiken lisäksi tämän ryhmän koko on kasvanut edellisvuodesta peräti 11 prosenttiyksiköllä!

On helppo yhtyä Hesarin uutisen ingressiin: vaadimme nopeaa korjausta hyvitysmaksutuloon. Nykyinen taso on aivan liian korkea.

20 kommenttia:

Teemu Peltonen kirjoitti...

Ilmeisesti tiedostoja lisätessä on tapahtunut klassinen moka: palvelimen nimi on intranetin puolella toinen kuin internetin puolella. Tiedostoihin pääsee käsiksi korvaamalla URLista palvelimen nimen "teostonm1.teosto.fi" oikealla "www.hyvitysmaksu.fi". Esimerkiksi tutkimustiivistelmän oikea osoite on http://www.hyvitysmaksu.fi/Teosto/hymysivut.nsf/0/eb25b89f5bb8cb43c22574ea002be6a6/$FILE/201207_Taloustutkimus_tutkimustiivistelmä_kotikopiointi.pdf

Melkoista ylimielisyyttä kyllä ko. organisaation taholta vedota heti "vika on asiakkaan päässä"-syyhyn.

Jussi Mäkinen kirjoitti...

Jos TV-ohjelmien ajansiirto on suurin kopiointitapa, niin pitäisikö Mainostajien liiton saada osansa hyvitysmaksusta? Hehän oletettavasti tässä menettävät eniten rahaa, jos TV-katselija "kelaa" mainosten yli.

Mainos kirjoitti...

Mainokset ovat parasta viihdettä.

Jouni Laurila kirjoitti...

Kuinka on mahdollista että tämmöisen päätösten pohjana käytetään yhden intressiryhmän tekemää selvitystä.

Pitäisi olla riippumattoman tahon tekemä tutkimus.

Muuten tulos on samaa luokka kun väitetään että tämä poski tuntuu paljon sileämmältä kuin tämä jne.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta musiikintekijöiden pitäisi maksaa minulle hyvitysmaksu siitä, että hankin omalla rahallani laitteita, joista voin kuunnella heidän tuotoksiaan.
Lisäksi käytän kuunteluun omaa aikaani, josta saattaisin haluta korvauksen.

Timo Ylikännö kirjoitti...

Minua ihmetyttää aina näiden tutkimusten kohdalla ihmisten sinisilmäisyys. Joku tyyppi jostain soittaa ja kysyy rikotko lakia. Tähän ihmiset sitten auliisti vastaavat "juu - ja paljon" kertovatpa vielä yksityiskohtaiset määrät ja kaikki. Luulisi jokaiselle olevan selvää, että tämän kaltaisiin kysymyksiin vastataan aina kieltävästi. On selvää, ettei kerättäviä tietoja ainakaan ihmisen eduksi käytetä!

Polisiin työn luulisi myös olevan melko helppoa. Palkkaa vain telekysely-yhtiön soittelemaan ihmisille ja sitten lähettää sakot perään "tunnustusten" perusteella.

Anonyymi kirjoitti...

Uskoisin, että tuo CD:n 33% tässä tapauksessa tarkoittaa siirtämistä vanhoilta levyiltä mp3 muodossa esim sinne puhelimeen. Ei uusien ostamista.

Uusi musiikki hommataan pitkälti digitaalisena, joten uusia laitteita pitää saada verolle kun vanhat rapautuu alta. Mikähän on c-kasetteien menekki tänä päivänä? Korvautui cd:llä, joka korvautuu suora latauksina jne.

Jari Savolainen kirjoitti...

Sinänsä turhaa että tutkimuksessa puhutaan sanaakaan laittomasta kopionnista koska sitä ei korvata hyvitysmaksulla. Ja ajansiirtohan lienee juuri semmoista mistä lain mukaan tulee korvata koska siinä annetaan ihmisille oikeus tehdä kopio laillisesti ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa, vaikkakin siinä ei ole juurikaan järkeä koska se ei aiheuta tulonmenetyksiä kuten varmuuskopiointi teoriassa jopa voi näin tehdä.

Timo Suvanto kirjoitti...

Miten tulee Guggenheim mieleen? Teosto teettämässä tutkimusta, pitäisikö hyvitysmaksujen pohjaa laajentaa. Jo vain kopioidaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Hyvitysmaksu ei ole Teoston keksintö. Kopiosto (joka tilittää korvauksia mm. tv-ohjelmien ajansiirrosta) saa hyvitysmaksun tuotosta isomman osan kuin Teosto -- joskin osuus on silti vääristynyt Teoston eduksi, kuten tämäkin tutkimus osoittaa.

Ministeriö valitsee viiden vuoden välein organisaation, joka hoitaa hyvitysmaksun käytännön pyörittämistä. Tähän asti se on aina ollut Teosto.

Petteri Järvinen kirjoitti...

On kummallista, että edunsaajien järjestöt tekevät tutkimuksen niiden omasta asiasta. Hygieenisempää olisi, että tutkimuksen teettäisi ministeriö.

Käytännössä asialla ei suurtakaan merkitystä, koska kopioinnista aiheutuva taloudellinen haitta ei ole maksun määräämisen kannalta millään tavalla relevantti. On ihan sama, mitä kopioidaan ja kuinka paljon, sillä maksu on av-alan oma tukimuoto, jonka valtio on ulkoistanut kuluttajille.

Esimerkiksi tv-ohjelmien ajansiirto ei aiheuta mitään menetyksiä, jotka pitäisi korvata -- ja juuri tämä toiminta on hyvitysmaksun vahvin tukijalka.

Ainoa, mitä tutkimuksella voitaisiin selvittää, on trendi. Jos haittaa tuottava kopiointi olisi kasvussa, olisi reilua nostaa maksun tuottoa -- ja päinvastoin. Jotta trendiä ei voisi seurata, kysymykset vaihtuvat joka vuosi. Epäilen, että tämä on tarkoituksellista.

Tekijänoikeuslaki tai direktiivi ei velvoita laskemaan haitan määrää. Maksun toteuttaminen on täysin kansallisen harkinnan varassa ja siten puhdasta kulttuuripolitiikkaa. Kysymykset siitä, montako tiedostoa olet kopionut usb-tikulle viimeisen viikon aikana ja mistä lähteestä, ovat täysin turhia. Niistä on hyötyä vain julkisuuden kannalta, kun kopioinnin haitallisuutta perustellaan vakuuttavan tuntuisilla numeroilla, ja ne vaikuttavat poliitikkoihin. Näyttää siltä, että kopiointia ja sen haittoja seurataan tieteellisesti, ja että luvut ovat suuria.

Pohjimmiltaan kopiointitutkimus on puhdasta PR:ää -- tai hölynpölyä.

Anonyymi kirjoitti...

Kopioiminen ja tallentaminen ei ole sama asia. Jostain kumman syystä Teosto käsittää televisiolähetyksen tallentamisen kopiointina.

Kun lähetys tulee digiboksille niin sen voi tallentaa tai se häviää olemasta. Sitä ei voi siis kopioida niin että alkuperäinen säilyisi tallessa.

Anonyymi kirjoitti...

Ihan nurinkurista. Jos digiboxille tallentaminen aiheuttaa haittaa, niin kielletään se kokonaan.

Näin ollen suurimman haitan kärsivät tuottajat joiden tuotos ei saavuta kuluttajia. Kuluttajat voittavat: ei tarvitse tukea tuottajia verorahoilla ja ei tarvitse maksaa tekijänoikeusmaksuja.

Kuka voittaa? Vastaus: Teosto, ei tapahdu kopiointia eikä ajansiirtoa.

Anonyymi kirjoitti...

Rupeaa teosto pelleily kiukuttamaan niin pahasti, että saattaa vaikka tuo lauttasaarentie 1 palaa joku yö jos näitä maksuja tulee joka paikkaan lisää...

T.Sarpola kirjoitti...

Koitin löytää vastausta kahden luvun välille "Tiedostoja tallennettu vuodessa 1 751 040 000 kpl" ja "Yksityinen kopiointi kaiken kaikkiaan 677 918 000 kpl". Näyttää siltä että on verrattu kysymyksiä "Kuinka usein tallennatte video/musiikkisisältöä johonkin (esim 12kk aikana)" ja "Mistä lähteestä viimeksi tallentamanne videosisältö oli peräisin?". Kysymysten asettelussa ei aikajanat täsmää ja ei millään tavalla eritellä saman ostetusta CD:stä MP3-tiedostoksi käännetyn musiikin kopiointia useaan omistamaansa lähteeseen. Tuskin kukaan kuuntelee musiikkia vain autossa tai katsoo televisiota vain mökillä.
Voiko joku kertoa millä logiikalla näiden kysymysten perusteella voi saada keskenään korreloivia tuloksia joita yllä on esitetty?

Yhteenvedosta pisti silmään että "Yksityisen kopioinnin" eli "laillisen" toiminnan piiriin on korostettu alkuperäiset CD:t (huom! ei elokuva-DVD:t), itsepoltetut, televisiolähetykset (oikeesti?), kavereiden tiedostot. Mutta yhteenvetoon ei ole tuotu lukuja (ainakaan tekstinä) verkkokaupasta ostettua tiedostoa, internetistä ilmaiseksi ladattua tiedostoa (esim. artistien sivuilta vapaasti ladattavat), kuukausimaksullisesta streaming-palvelusta tallennettua tiedostoa, vertaisverkko-ohjelman avulla
internetistä ladattua (esim. artistien sivuilta/verkosta vapaasti ladattavat). Pitäisikö tästä erotuksesta käsittää että kaikki erikseen mainitsematon toiminta on laitonta (61% kaikista kopioiduista tiedostoista)?

Kyselytuloksissa on myös mainittu luku "Tallentanut suojattua videosisältöä". Myöskään sen kriteerejä tai laskukaavoja ei ole missään kohtaan selitetty lukijalle. Tätä en jaksanut enää alkaa selvittämään itse laskemalla. Onko tämä jokin hihavakio?

Anonyymi kirjoitti...

Mielestäni Teosto ja muut tekijänoikeusjärjestöt voisivat toimia vapaaehtoispohjalta. Näin säästettäisiin huomattavat palkka- ja mm. työsuhdeautokulut, jotka ovat suoraan pois luovan työn oikeilta tekijöiltä.

Anonyymi kirjoitti...

Kerran kasvava trendi on verkkolevyille tai oletettavasti pilveen tallentaminen.
Mitenhän suomen tekijänoikeuslaki suhtautuu palveluntarjoajan vastuusta kuten google,microsoft,apple,dropbox,jne. kun heidän laitteille kopioidaan laittomasti tekijänoikeuden alaista sisältöä vai tuleekohan tässä kopion tekevästä tietämättään sisällön jakelija ?

Anonyymi kirjoitti...

Erittäin hyvä kriittinen blogikirjoitus.

BTW; tiedoksi niille, jotka näissäkin kommenteissa ovat osoittaneet pitäneensä musiikin tai videoiden tallentamista lain rikkomisena: on aivan laillisista tehdä itselle tallenteita musiikista ja videoista, jotka on hankkinut laillisesti.

Kysehän on juuri siitä, kuinka paljon tätä laillista tallentamista tehdään, ja kuinka paljon (hyvin teoreettisesti) musiikin tuottaja menettää tuloja, jos kuluttaja ei osta joka mediaa varten eri versiota jostain musiikkikappaleesta tai videosta.

Koko ajatus menetetystä tulosta on siis kuitenkin aika teoreettinen. Eihän ole ollenkaan selvää, että kuluttaja ostaisi saman 'albumin' sekä cd:llä että dvd:nä ja vielä netistä mp3-tiedostona, jos joka hankinta pitäisi maksaa erikseen. 'Ylimääräiset' ostokset jäisivät joka tapauksessa tekemättä, tai viikkorahojen loppuessa jätettäisiin jonkun muun kuin kaikkein mieluisimman artistin teokset kokonaan ostamatta. Kuluttajilla on joka tapauksessa rahaa rajallisesti ja kulutukseen kohdistuu priorisointia. On lähtökohtaisesti aika käsittämön ajatus, että yhteiskunta, jossa on alle 3 miljoonaa palkansaajaa, voisi edes teoriassa käyttää vuosittain muka miljardeja musiikkiin.

Jotain tolkkua tuossa 'kasettimaksussa' oli aikana, kun musiikkia oli myynnissä vain kasetteina ja lp-levyinä, joista vain kasetit toimivat auton kasettisoittimessa mutta levyt kuulostivat paremmilta kotistereoissa.
Silloinkin kappaleen kopiointi levyltä kasetille oli laillista, mutta musiikkiteollisuutta hyvitettiin sen takia ns 'kasettimaksulla'.
Kasettimaksulla, jota nyt pitää maksaa uudenlaisista tallennusmedioista, joille kuitenkin ensisijaisesti useimmat tallentavat itse ottamiaan kuvia tai kirjoituksiaan ym, joiden tekijänoikeudet ovat jokaisella itsellään.

Nykyiset uudenlaiset tallennusmediat ja musiikin kuuntelun moninaiset mahdollisuudet eivät ole suinkaan riski musiikkiteollisuudelle, vaan ne ovat helpottaneet musiikin jakelua sekä sen kuuntelua missä ja milloin vain, ja siten lisänneet musiikin kysyntää ja alan teollisuuden tuloja.
Jos nämä tulot eivät näy musiikin varsinaisten tekijöiden tilipussissa, ongelma on tekijöiden ja alan teollisuuden välinen.

Anonyymi kirjoitti...

Eikös tuossa blogissa juuri sanottu, että tutkimuksen takana olivat mm. EJ, ETK ja Nokia? Nämä tahothan edustavat maksajia, joten miten niin tämä oli Teoston tutkimus?

Miten tahansa noita satoja miljoonia kopioita kääntelee, niin aika pieni on se muutaman miljoonan euron korvaus niistä, joten pulinat pois. Tai tämä taitaa olla jokin netin suuren vapauden ylevä periaatekysymys, jossa loppujen lopuksi on sama mitä maksetaan.

Saa tässä käyttää tervettä järkeäkin. Helvetin paljon kopioidaan, ja helvetin vähän siitä joudutaan maksamaan.

Mutta saahan sitä propagandaa harrastaa silloinkin kun puhtaat numerot puhuvat vastaan; ja mukava harrastaa sitä, kun samanmieliset lukijat ylistävät kirjoitusta eivätkä harrasta pienintäkään kritiikkiä sen suhteen.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Nämä tahothan edustavat maksajia, joten miten niin tämä oli Teoston tutkimus?

Tutkimus on Teoston alaisuudessa toimivan hyvitysmaksuyksikön työtä. Sen ainoaksi kommentoijaksi on ilmoitettu Teoston työntekijä. Puhelinnumero on Teoston vaiheeseen.

ETK ja Nokia ovat ilmeisesti olleet mukana kysymysten määrittelyssä (niiden roolia ei koskaan ole tarkemmin kerrottu), mutta aloite on tekijänoikeusjärjestöillä (muillakin kun Teostolla). Järjestöt käyttävät tutkimuksen tuloksia maksun laajennusvaatimustensa tukena.

Miljoona sinne tai tänne... jonkun mielestä se on pieni vero, jonkun mielestä iso. Oleellista on kuitenkin periaate: miksi omista digikuvista ja videoista pitää maksaa? Miksi maksua laajennetaan, vaikka edunsaajien oma tutkimus kertoo pikemminkin kopioinnin vähentymisestä?

Lisäksi maksun todellista tavoitetta tulonmenetysten korvaamisesta hämärretään tahallisesti piiloutumalla kopiointi-termin taakse. Ajansiirto (jota on valtaosa ns. kopioinnista) ei aiheuta menetystä, joka pitäisi korvata.