sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Die Hard 4 oli edellä aikaansa

Eilen televisiossa esitetty Die Hard 4 -elokuva oli ilmestyessään kesäkuussa 2007 edellä aikaansa. Kymmenen vuotta myöhemmin siinä esitetyt uhkakuvat ja hyökkäykset otetaan vakavasti. Elokuvantekijöiden juonta pohtivat nyt viranomaiset ja sotilaat. Fiktion uhkakuvista on tullut todellisia.

Bruce Willis esittää tapansa mukaan rehtiä ja kovaksi keitettyä New Yorkin poliisia, joka saa tehtäväkseen hakea hakkerin poliisikuulusteluihin. Hakkeri joutuu kuitenkin iskuryhmän maalitauluksi ja Willis saa vietyä hänet Washingtoniin juuri kun hyökkäys maan tietoverkkoja infrastruktuuria vastaan alkaa.

Elokuvan jälkipuolisko on perinteistä actionia, mutta alkupuolisko on kuin videoversio siitä, millaiseksi laajamittainen kyberhyökkäys tällä hetkellä kuvitellaan. Kymmenen vuotta sitten terminologia oli toinen, eikä kyberturvallisuuden käsite ollut vielä yleisesti tunnettu:
"Tämä on virtuaaliterrorismia."
Hakkeri toteaa jotain, mikä pitää paikkansa tänäkin päivänä:
"Kirjoitin pikku palan koodia ja maailma hajoaa."
Ohjelmoijilla on vastuu koodistaan, etenkin jos se päätyy vääriin käsiin. Ja kun hyökkäys alkaa, mikään ei toimi:
Kolmivaiheinen firesale.
Elokuvassa käytetään erikoista termiä tulipaloale (firesale) kuvaamaan tilannetta, jossa kolmivaiheinen hyökkäys lamauttaa yhteiskunnan toiminnan: ensin suljetaan liikennejärjestelmät (valot, rautatiet, maanalainen, lentokentät), sitten syöstään talous kaaokseen (pörssiromahdus) ja lopuksi katkaistaan peruspalvelut (sähkö, kaasu, viestintä).

Tänään langattomien puhelin- ja wlan-verkkojen alasajo olisi vielä vakavampaa kuin kymmenen vuotta sitten:
Langattomat verkot lamautetaan.
Viranomaisten johtopäätös tilanteesta on yksinkertainen: "Kimppuumme on hyökätty".
Kyberhyökkäys.
Elokuva näyttää havainnollisesti, mitä vahinkoa infrastruktuurille on mahdollista tehdä. Esimerkiksi kaikkien liikennevalojen kytkeminen vihreiksi tukki risteykset kolareilla, mikä ajaa liikenteen kaaokseen.
"Kaikki valot ovat vihreällä."
Toisessa kohtauksessa hyökkääjät avaavat autotunnelin portit molemmista päistä samanaikaisesti ja sammuttavat valot, jolloin autot törmäävät toisiinsa.

Elokuvassa on mukana myös hybridisota ja informaatiovaikuttaminen. Kansaa pelotellaan syöttämällä televisioiden kautta viesti, joka on koottu aiempien presidenttien puheista leikkaa-ja-liimaa tekniikalla aivan kuten lunnasvaatimukset. Kerrotaan, että oikeiden pätkien löytäminen vaati tekijöiltä neljän kuukauden työn, mutta lopputulos on kiistatta pelottava:
Infosotaa Die Hardin tapaan.
Väärennetty video kongressitalon räjäyttämisestä kylvää katsojiin epävarmuutta siitä, mikä on totta ja mikä ei. Temppu toimisi tänäänkin. Olemme yhä enemmän niiden kuvien varassa, joita media välittää.

Oivaltava on myös esimerkki, jossa pääpahis yrittää kiristää McClanea lukemalla tämän henkilökohtaisia tietoja ja nollaamalla eläkesäästöt:
Identiteettivarkaus ja tietojen nollaaminen.
Elokuvan ensi-ilta oli kesäkuussa 2007, jolloin Nokia oli mobiilimaailman ylivoimainen ykkönen. Kukapa olisi arvannut, että alkuvuodesta julkistettu Applen iPhone mullistaisi pian markkinat ja lopulta Nokia kaatuisi.
Nokia Communicator pelastaa maailman.
Elokuvaa katsomalla me suomalaiset voimme vielä muistella aikaa, jolloin maailman pelastamiseen käytettiin Nokia Communicatoria. Se lämmittää erityisesti näin Suomi 100 -juhlavuonna.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kommunikaattoria ja sen täysiveristä näppäimistöä katsellessa sitä mies parrassa haavailee tulevaisuudesta jossa kuljetaan käytettävyys edellä.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Et ole ainoa, joka kaipaa oikeaa näppäimistöä älypuhelimeen. Jolla lupasi tehdä sellaisen, mutta ei koskaan valmistunut. Nyt ainoa keino on kuljettaa pientä BT-näppäimistöä mukana ja käyttää sitä langattomasti puhelimen kanssa. Innovaatioille olisi tilaa, etenkin kun puhelinten fyysinen koko on palannut Communicator-ajan lukemiin.

Vasarahammer kirjoitti...

Sosiaalista mediaa nykymuodossa ei taidettu tuntea elokuvan tekohetken aikoihin tai ainakin se oli vasta alkutekijöissään. Väärä tieto leviää sosiaalisessa mediassa, tämä pitää paikkansa. Toisaalta kyseessä on itseään korjaava järjestelmä, joka päivittyy sitä mukaa, kun tieto lisääntyy. Samaa ei valitettavasti voi sanoa valtamediasta. Kun valtamedia ryhtyy levittämään väärää tietoa, oikea tieto julkaistaan pienillä otsikoilla, jos ylipäänsä julkaistaan.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ei "valtamedia" ole mikään kasvoton möhkäle. TV-kanavat ja printti kilpailevat keskenään. Korjaava uutinen on iso tapaus kilpailevalle kanavalle, jos virhe on riittävän merkittävä. Sosiaalisessa mediassa valhe alkaa helpommin elää omaa elämäänsä eikä oikaisu leviä läheskään yhtä laajalle kuin valhe, joka oli yleensä paljon jännittävämpi ja kiinnostavampi.

Markus kirjoitti...

Blackberry on juuri julkaissut "Blackberry One" kirjannnäppäimistö android älypuhelimen. Että joku valmistaja on kuitenkin kuunnellut, varsinkin useiden bisneskäyttäjien toiveita... Googelista lisätietoa.

Anonyymi kirjoitti...

Kannattaa lukaista "Professorin ajatuksia" -blogin 30.4. päivätyn kirjoituksen "Media värittää maailmankuvaamme", niin siinä kirjoittaja oli päätynyt jokseekin toiselle kannalle kuin Petteri Järvinen omassa mielipiteessään pari kommenttia sitten.

http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2017/04/media-varittaa-maailmankuvaamme.html

Website Security Test