tiistai 28. helmikuuta 2012

Ja mitä tekee EU? Vaatii Googlelta selvityksiä

Googlen ilmoitus kerättyjen käyttäjätietojen yhdistämisestä on herättänyt vilkasta keskustelua käyttäjien joukossa. Nyt tietosuojaviranomaisetkin ovat havahtuneet asiaan. Mikä siis on Euroopan vastaus jenkkiyritysten tiedonkeräämiselle? Pyydetään niiltä lisää selvityksiä.

EU:n toiminta alkaa näyttää puuhastelulta, jolla yritetään lähinnä heittää kapuloita menestyvien jenkkiyritysten rattaisiin. Yhdysvallat vie ja Eurooppa vikisee. Turhaan, sillä EU on jo hävinnyt tämän pelin.

Hieno ja idealistinen tavoite kansalaisten suojelemisesta on kääntymässä meitä itseämme vastaan. Jenkkien ote tiedoistamme ja henkilökohtaisesta elämästämme vain tiukkenee, eivätkä EU:n selvityspyynnöt muuta sitä miksikään.

Selvitysten sijaan EU:n olisi pitänyt ajoissa panostaa alan oman teollisuuden kehittämiseen. Miksei meillä ole menestyviä eurooppalaisia nettipalveluita? Miksi osaaminen ja rahat ovat siirtyneet Atlantin toiselle puolelle?

Ehkä siksi, että juuri tieto on verkkoyhteiskunnan raaka-ainetta, jonka varaan uudet palvelut perustuvat. On toki muitakin syistä: pirstoutuneet kielialueet, liian hajanainen EU, yrityskulttuurin sekä rahoituslähteiden kehittymättömyys. Kaikille emme voi mitään, mutta lainsäädäntö on omissa käsissämme.

Tiukat lait nitistävät sen vähänkin kilpailukyvyn, mitä Euroopan omilla nettipalveluilla olisi. Facebook, Google, Twitter ja monet muut palvelut eivät olisi voineet syntyä Euroopassa. Googlen StreetView-näkymistä Saksassa syntynyt kohu osoitti, miten vaikeaa eurooppalaisten on sopeutua uuteen aikakauteen.

Pahinta on, ettei EU:n kansalaisten suojeluun pyrkivä ideologia toimi käytännössä. Vaikka jenkkiyhtiöiltä pyydettäisiin kuinka monta selvitystä tahansa, käyttäjät antavat jatkossakin tietonsa ja datansa amerikkalaisille. Vapaaehtoisesti ja kenenkään estämättä.

maanantai 27. helmikuuta 2012

Kiire pyyhkiä tiedot Googlesta?

Tänään 27.2.2012 on levitetty ihmisille varoitusta: Googlen uusi käyttäjäsopimus astuu voimaan 1.3., joten omien tietojen poistamiseen Googlen tietokannoista on enää pari päivää aikaa. Toimi siis nopeasti!

Amerikkalainen EFF on laatinut asiasta yksinkertaisen ohjeen. Mutta mistä oikein on kyse? Paraneeko tietosuoja, jos poistan tietoni Googlen muistista?

Oma käsitykseni on, ettei poistolla ole juuri merkitystä, vaan että kyse on lähinnä amerikkalaisesta sopimusjuridiikasta. Uusi käyttäjäsopimus antaa Googlelle oikeuden yhdistää eri palveluistaan (Youtube, hakukone, Gmail ym.) kertyneet tiedot ja käyttää niitä mainonnan kohdistamiseen (ja mahdollisesti muihinkin tarkoituksiin, joista emme tiedä mitään -- siksi niihin ei myöskään kysytä lupaa).

Ilman lupaakin Google kerää kaiken mahdollisen tiedon ja hyödyntää sitä "sisäisiin tarkoituksiin". Tietenkin hyödyntää, koko Googlen liiketoiminta perustuu tietojen keräämiseen, analysointiin ja niiden myyntiin mainostajille. Jos Google lopettaisi sen, firma voisi panna lapun luukulle.

Moni, joka on katsonut Googlen hakuhistoriaansa, on yllättynyt: ihanko todella Google muistaa kaiken, mitä olen hakenut? Tietenkin muistaa. Digitaalista tietoa ei tarvitse kerätä, se kerääntyy kuin itsestään. Tästä on kirjoitettu jo monen vuoden ajan, joten ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä.

Taistelu Googlea, Facebookia ja muita amerikkalaisia netti/mobiilipalveluita vastaan on käytännössä jo hävitty. On mahdotonta käyttää älypuhelinta tai nettiä ilman, että joutuisi luovuttamaan tietojaan näiden yritysten käyttöön. Omalla toiminnalla voi vaikuttaa vain murto-osaan siitä, mitä joka tapauksessa tapahtuu. Nokian ajauduttua yhteistyöhön Microsoftin kanssa puhtaasti eurooppalaista vaihtoehtoa ei enää ole.

Android-puhelin on tästä hyvä esimerkki. Jos käytät Androidia, joudut rekisteröitymään Googlen palveluihin ja antamaan Googlelle oikeuden seurata elämääsi. Sähköpostit, valokuvat, sovellusten lataus, sijaintitiedot... kaikki on periaatteessa Googlen seurattavissa. Tämän rinnalla hakuhistorian tyhjennys on pikkujuttu.

Tilinsä nyt tyhjentäneiden kannattaa seurata, miten Gmailin näyttämät mainokset muuttuvat. Tuskin mitenkään. Google seuraa edelleen postien sisältöä ja valitsee mainokset niiden perusteella. Siksi tietojen tyhjennysohje on lähinnä kosmetiikkaa.

Jos Google oikeasti lakkaa jonain päivänä keräämästä käyttäjien tietoja, et voi välttyä huomaamasta sitä: silloin palvelu on muuttunut maksulliseksi.

Lisätty 28.2.2012 kuva Googlen käyttäjäsopimuksen hyväksynnästä:

Ja Nokian paras uutuus on... Symbian?

Moni ällistyi tänään alkaneilla Barcelonan matkapuhelinmessuilla. Nokian kohuttu uutuus ei ollutkaan tablet-kone vaan peräti 41 megapikselin kamerakännykkä. Ja mikä vielä ihmeellisempää, Pureview 808 -älypuhelimessa on Symbian-käyttöjärjestelmä! Siis se, jonka Elop vuosi sitten sanoi olevan tulessa niin, että Nokian oli pakko hypätä hyiseen ja syvään veteen pelastautuakseen.

En ymmärrä, miten tämä on mahdollista. Jos superkameraa on kehitetty jo pari vuotta, se olisi hyvin ehditty lisätä Windows Phone -puhelimeen. Ei kai Nokian tuotekehitys ole niin jäykkää, että se sitoisi uuden keksinnön 1,5 vuodeksi tiettyyn alustaan?

Joka tapauksessa Nokian tänään julkaisemat demokuvat ovat huikeita. Kuvien 34-38 megapikseliä mikä on enemmän kuin yhdessäkään 35 mm järjestelmäkamerassa tällä hetkellä. Kukaan ei tietenkään tarvitse tällaista resoluutiota kamerakännykässä, mutta jos kuvia voi helposti pienentää tai tarkkuutta hyödyntää digitaaliseen zoomaukseen, ominaisuudelle on varmasti kysyntää.

Nyt ymmärrän, mihin Vanjoki viittasi kaksi vuotta sitten puhuessaan 50 megapikselin kennosta ja järjestelmäkameroiden korvaajasta. Mahdollisesti joudun vielä pyytämään anteeksi vinoiluani.

Mutta ensin haluan nähdä vähemmässä valossa otettuja kuvia. Melkein millä tahansa digikameralla saa hyvää jälkeä ISO 50 -herkkyydellä auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta. Varsinainen happotesti alkaa ISO 400:sta ylöspäin. Jos kamera tuottaa edes alaspäin skaalattuna hyvälaatuisia kuvia vielä silloinkin, kyse on todellisesta teknologian läpimurrosta.

Superkamera Windows Phone -kännykässä olisi ollut sellainen Wow, jota Nokia olisi tarvinnut. Nyt illalla yhtiön kurssi on -6 % pudotuksessa, joten kameraa ei koettu kovin tärkeäksi. Eikä ihme, sillä tavalliselle asiakkaalle älypuhelinten nykyiset kuvausominaisuudet ovat täysin riittäviä.

Itseäni Pureview kiinnostaa kovasti. 450 euron hinnalla (veroton) sen voisi hankkia vaikka pelkäksi pokkariksi.

---

Ilta-Sanomien haastattelema visuaalisen journalismin lehtori on innoissaan superpikseleistä: "Se, että monesta pikselistä tehdään yksi paremman kuvanlaadun saamiseksi, vaikuttaa suurenmoiselta..." Ymmärtääkseni tämä ei pidä paikkaansa. Kuvanlaatu ei parane jakamalla kenno pienempiin pikseleihin ja yhdistelemällä niitä esimerkiksi väriarvoja keskiarvoistamalla. Vain kunkin pikselin (viime kädessä siis kennon) koko ratkaisee. Miksi tehdä aritmetiikalla se, minkä fotonit tekevät luontevammin fysiikan sääntöjen mukaisesti jokaisessa kennon pikselissä?

Päinvastoin kennon jakaminen pieniin pikseleihin lisää kohinaa, koska osa kennon pinta-alasta hukataan pikselien rajoihin. Pienistä pikseleistä on apua digitaalisen zoomin toteuttamisessa, mutta ei kohinan vähentämisessä.

---
Lisäys klo 22:

Vielä yhteenveto Pureview-tekniikasta. Kennossa on siis aidosti 41 megapikseliä, mutta tavallisessa kuvauksessa niistä käytetään vain viisi. Tällöin kuvaa päästään skaalaamaan softalla reippaasti alaspäin, mikä vähentää kohinaa ja vääristymiä. Toisaalta viisi megapikseliä ei ole kovin paljon edes kännykkäkameralle.

Megapikseleistä saatava hyöty konkretisoituu zoomauksessa, joka on täysin ohjelmallinen (siten äänetön ja nopea). Ääriasentoon zoomattuna kuvassa on edelleen samat viisi megapikseliä, mutta nyt kennon pikselit vastaavat suoraan kuvapisteitä, joten kohina on oletettavasti melkoinen. Pureview lieneekin ensimmäinen digikamera, jossa kohina lisääntyy zoomauksen mukana :-)

Ilmeisesti kamerassa on myös täyden resoluution tila ilman zoomia, koska ainakin demokuvat oli otettu sen avulla. Tällöin puhelin toimii kuten "tavallinen" 41 megapikselin digikamera (tavallinen siinä mielessä, ettei mitään uudenlaista prosessointia tehdä).

(Bloggaukselta ajan vienyt kirjaprojekti alkaa olla loppusuoralla, joten jatkossa blogikirjoituksia on luvassa tiheämmin).

lauantai 4. helmikuuta 2012

Ollilan outo pesti

Olipa ällistyttävä uutinen: Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila ryhtyy vetämään työryhmää, joka selvittää "tiemaksujen" käyttöönottoa Suomessa.

Olisin voinut kuvitella noin tuhat muuta tehtävää, joihin Ollila olisi halunnut käyttää osaamistaan ja vaikutusvaltaansa. Kysyjiä on varmasti riittänyt.

Vain Ollila itse tietää, miksi ottaa vastaan näin epäkiitollisen ja maallikon näkökulmasta hölmön tehtävän. Hesarin mukaan "lopputulosta ei ole päätetty etukäteen: tulokseksi voi tulla sekin, ettei tie- tai ruuhkamaksujen käyttöönotolle ole perusteita."

Kuulostaa ihan vuoden takaiselta Guggenheim-selvityksen toimeksiannolta. Selvitys on pelkkä muodollisuus, kun lopputulos tiedetään jo ennakolta.

Ruuhkamaksuista ministeriö on itse tehnyt jo useita selvityksiä. Vaikea kuvitella, että nyt käynnistetty selvitys paljastaisi jotain uutta. Valtion rahantarve on loputon. Autoilussa liikkuvat isot rahat, joten sieltä voi vihreyden varjolla veloittaa vielä lisääkin.

"Kyllösen ja Ollilan uutuus on maksujen oikeudenmukainen kohdentaminen" sanotaan uutisessa. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa satelliittivalvontaa.

Ministeri Kyllönen on aiemmin kertonut, että auton käytön pitäisi olla kalliimpaa siellä, missä on toimiva joukkoliikenne. Miten oikeudenmukaisuus näissä tapauksissa toteutettaisiin? Miten arvioida, kuka tarvitsee autoa lasten, työmatkojen, asiointitarpeiden, liikuntaesteiden tai muiden syiden vuoksi?

Todellista liikkumisen tarvetta on mahdoton pukea oikeudenmukaisen verotuksen kaavoiksi. Ilmeisesti Kyllönen ajattelee, että pelkkä asuminen Kehä III:n sisäpuolella on riittävä peruste korkeampaan verotukseen.

On muutenkin erikoista, että ministeriö vetoaa juuri oikeudenmukaisuuteen. Mitä oikeudenmukaista on ollut siinä, että kaikki tilapäisiksi tarkoitetut liikennemaksut ja korotukset ovat jääneet pysyviksi? Mitä oikeudenmukaista on siinä, että autoilijoita rohkaistaan ensin ostamaan vähemmän kuluttavia diesel-autoja, joiden polttoaineen hintaa nostetaan sitten verotuksella 50 % muutamassa vuodessa?

Mitä oikeudenmukaista on siinä, että perheitä rohkaistaan ensin muuttamaan pääkaupunkiseudun ympäryskuntiin, ja sitten nostetaan polttoaineveroa, joka rokottaa perheiden taloutta pahemmin kuin minkään muun yksittäisen veron korottaminen?

Toivottavasti Ollila tulee julkisuuteen kertomaan ajatuksistaan. Ministerin ajatukset tiedämme jo turhankin hyvin.

PS. Kannattaa lukea myös saman Hesarin pääkirjoitussivu, jossa ministeri Kyllöstä kehutaan "myönteiseksi yllätykseksi. Hänellä on rohkeutta ja kykyä puhua kiistanalaisista asioista tavoitteellisesti ja selkeästi" (sic!). Hesarin oma kanta maksuihin kyllä tiedetään jo entuudestaan: "Tukholmassa... ruuhkamaksuilla on saatu paljon hyvää aikaan". Mitähän hyvää? Tietääkseni liikennemäärät ovat palautuneet entiselle tasolle ja autoilijat saavat vähentää ruuhkamaksut verotuksessaan.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Suomalaisille ja yksin matkaaville huonoimmat huoneet?

Osui silmiini Ilta-Sanomien referoima juttu Seuran ja Matkalehden "testistä", jonka mukaan suomalaiset saavat aina seuramatkoilla huonoimmat huoneet. Erityisen huonot huoneet annetaan niille, jotka matkustavat yksin. Pelkkä Mr. on paha merkki.

Sattui niin sopivasti, että luin aiheesta juuri jutussa mainitun Lopesan Baobab -hotellin uima-altaalla (kiitos mainion wlan-verkon, joka kuuluu kaikissa huoneissa ja altailla, tosin maksullisena). Ja matkustin vieläpä juuri jutussa pelotellulla tavalla eli yksinäni. Mr. Järvinen siis.

En kuitenkaan tunnista Iltasanomien jutussa mainittuja ilmiöitä -- itse asiassa en tunnistanut edes hotellia.

Varasin Aurinkomatkoilta äkkilähdön vain kahta päivää ennen matkaa, joten valinnanvara oli vähäinen. Laitoin hakuehdoiksi yhden hengen matkan ja nettisivu antoi Lopesan Baobab-hotellin sekä äkkilähdön alennuksen. Kiinni veti. Läppäri kainaloon ja kirjaa tekemään.

Lopesan Baobab on iso hotelli (kts. satelliittikuva). Sain huoneen 2041, joka on hotellin pohjoispäädyssä (kuvassa ylhäällä). Huone on toisessa kerroksessa (oikeastaan kolmannessa, koska kerrosnumerot alkavat nollasta) ja parvekkeelta näkyvät dyynit sekä niiden takana merta. Parvekkeelle paistaa aurinko aamusta iltapäivään. Huone on siis aivan mainio. Lähimmälle allasalueelle on huoneesta vain muutaman askeleen matka.

Jutussa olevat huoneiden kuvat muistuttavat omaani, mutta ovat kuitenkin erilaiset. Tekstissä mainittu "hotelli ... vaikutti keskeneräiseltä rakennustyömaalta" kummastuttaa, sillä en ole nähnyt mitään rakennustöihin viittaavaa. Allasbaarin olutta en ole kokeillut, mutta oletan muovimukien olevan turvallisuustekijä.

Hotellin länsipuolella on Melonerasin kongressikeskus ja tyhjä tontti. Ilmeisesti se on jutussa mainittu hiekkakenttä, koska toisen puolen huoneet avautuvat allasalueelle. Dyynit ja meri ovat kuitenkin toisessa suunnassa.

Kaiken huipuksi Ilta-Sanomien jutun alussa oleva näköalakuva ("Tämä maisema ei näkynyt suomalaisille") ei edes ole oikeasta hotellista! (Lisäys 11.2.2012: Matkalehden omassa jutussa kuvat ovat oikein, joten ilmeisesti Ilta-Sanomien toimittaja on poiminut jostain kuvan, joka on saman ketjun toisesta hotellista).

Jos arvostelee lehdessä näin kärkkäästi toisten palveluita, odottaisi edes faktojen olevan kunnossa. Nyt jää epäselväksi, missä hotellissa "testaajat" ovat oikeasti asuneet.

On huonoa journalismia otsikoida raflaavasti ("Suomalaiselle annetaan aina talon huonoin huone") kahden hotellin kokeilun perusteella. Koko juttu on kirjoitettu ikävässä "Miksi meitä aina sorretaan" -hengessä, mikä ei oman kokemukseni valossa pidä lainkaan paikkaansa.

Hotellin länsipuolella on oma uima-allas ja monissa huoneissa tuntui olevan lapsiperheitä. Tämä kuva on siis siltä hiekkakentän puoleiselta sivulta:

Omasta huoneestani näköala allas-alueelle, taustalla dyynit ja meri:

Hotelli on iso. Iltanäkymä kahden päärakennuksen yhdyskäytävälle:

Hotellin Afrikka-teema näkyy mm. allasalueen keskellä olevassa "majassa", jossa on oleskelutiloja:

Ja äsken illallisella ollessani henkilökunta oli käynyt avaamassa vuoteen valmiiksi:

Lisäys 6.2.2012: Ostin sekä Matkalehden että Seuran uusimmat numerot päästäkseni juttujen alkulähteille. Seurassa ei ollut mitään hotellitestistä, mutta Matkalehti on omistanut asialle kokonaisen aukeaman. Jutun mukaan viiden tähden hotelli saa "moitteita luvattoman monesta asiasta". Itse tunnistin niistä vain yhden: vaatekaapin 2,2 metrin korkeudessa oleva tanko on kieltämättä korkealla.

Jutusta käy ilmi, että matka oli ostettu Tjäreborgilta. Omani oli Aurinkomatkoilta. Ehkä Tjäreborg sijoittaa suomalaiset huonoihin huoneisiin? Aurinkomatkoilla ei ole koskaan ollut valittamista huoneen sijainnista.

Juttuja verratessa kävi ilmi, että väärän kuvan takana on Ilta-Sanomien oma toimitus. Se on ilmeisesti hakenut netistä kuvitusta juttuaan varten, mutta ottanut kuvan väärästä hotellista. Luulisi, että oikaisu olisi paikoillaan, sillä kuva on jutun tekstin kannalta keskeisessä asemassa.

Kun Matkalehti niin kärkkäästi ja osin perusteettomasti arvostelee hotellia, niin vastavuoroisesti arvostelen lehteä: se on harrastajamaisesti taitettu, jutuissa on vähän tekstiä ja kuvat ovat (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) turistikameralla otettuja eikä niissä ole mitään ideaa. Kotialbumeissakin näkee parempia. Luulisi, että matkailulehti panostaisi erityisesti laadukkaisiin kuviin. Toisaalta irtonumeron tarjoushinta 2,90 euroa kertoo, että kyse on lähinnä matkailuyritysten mainoksista.

Annan lehdelle kaksi tähteä. Normaalihinnalla 5,90 euroa tähtiä tulisi vain puolitoista.

Lisäys 11.2.2012: Matkalehden päätoimittaja soitti näin myöhään lauantai-iltana ja ilmaisi puolen tunnin puhelussa tyytymättömyytensä kirjoitukseeni. Korostan siis, että blogauksen alkuosa oli tehty paikan päältä ja perustui Ilta-Sanomien netistä lukemaani juttuun. Suomeen palattuani hankin Matkalehden (joka on kyllä netissä, mutta juttu pitää ostaa erikseen) ja siinä kuvat ovat oikein. Huonekuvat tosin poikkeavat omastani, myös uutisessa kritisoidun kylpyhuoneen sijoittelun osalta.

Päätoimittaja kertoi tarkoittaneensa rakennustyömaalla sitä, miltä hotelli näytti kaukaa katsottuna. Kauneus on toki katsojan silmässä, mutta itse en pidä hotellin sivuprofiilia tärkeänä tekijänä.

Päätoimittaja puolusti pitkän kokemuksensa perusteella jutun keskeistä väitettä siitä, että suomalaiset saavat muita huonompia huoneita. Sitä en yhden ihmisen kokemuksella lähde kiistämään, vaikka itselläni onkin päinvastaisia kokemuksia. Ilta-Sanomien jutun lukuisista palautteista voi päätellä, että moni lukija on jutun perusväitteestä samaa mieltä.
Website Security Test