keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vihdoin 5.1-tilaääntä Ylen ohjelmissa!

Yksi television digitalisointihankkeen argumentteja oli mahdollisuus 5-kanavaisen tilaäänen lähettämiseen. Kuva oli helppo digitalisoida, mutta äänen parantaminen osoittautui paljon vaikeammaksi kuin kukaan osasi odottaa.

Kymmenen vuoden lupailun jälkeen Yle vihdoin kokeili tilaäänen lähettämistä helmikuussa 2009 (lähes kuusi vuotta sitten). Ohjelmaksi valittiin Suomen Euroviisukarsinta.

Lopputulos oli pannukakku. Vanhat digiboksit eivät ymmärtäneet tilaääntä vaan vaikenivat tyystin. Vihaisen katsojapalautteen jälkeen Yle luopui tilaäänistä ja palasi vanhaan, jo analogia-ajalta tuttuun 2-kanavaiseen ääneen. "Asiaa selvitetään eikä monikanavaääniä voida ottaa käyttöön toistaiseksi", oli Ylen kommentti.

Virallisen selityksen rinnalle ilmestyi myöhemmin netissä teksti, jossa nimimerkin suojissa kirjoittanut henkilö sanoi selvittäneensä asiaa Ylen sisältä. Hänen mukaansa tekniset sekoilut johtuivat pitkälti Ylen omasta tekniikasta, jossa esimerkiksi tilaäänen vaatimat kanavanumerot oli merkitty profiilissa vääriin kohtiin.

Monen vuoden hiljaisuuden jälkeen on vihdoin alkanut tapahtua. Tilaääntä on alettu lähettää aluksi Euroviisuista, mutta nyt myös joissakin Ylen kotimaisissa tv-sarjoissa ja -- tadaa! -- vihdoin myös elokuvissa! Joulupäivänä 25.12.2014 näin ensi kertaa 5.1 Dolby Digital -merkkivalon syttyvän television elokuvalähetyksessä. Korvat todistivat, että Rautarouva-elokuvan ääniraita oli aidosti 5.1-kanavainen, ja soi vieläpä upeasti.

Vihdoin, siis VIHDOIN, toteutuu digi-tv.n 15 vuotta vanha lupaus tilaäänestä -- mutta vain HD-kanavilla. Niissä ongelmana on, ettei Yle Teemaa lähetetä antenniverkossa teräväpiirtoversiona. Sen musiikkilähetykset (kuten erinomaiset konsertit syksyllä Musiikkitalosta) jäävät vain kaapeli- tai iptv-katsojien iloksi (Elisa Viihde ym.).

Vielä kiinnostava detalji, joka kertoo miten vaikea asia on kyseessä. Vuoden lopussa esitetty 6-osainen Tellus sisälsi ohjelmatietojen mukaan 5.1-äänet. Ohjaaja vahvisti Twitterissä, että sarjan äänet oli maksattu monikanavaisena. Vahvistin tunnisti signaalin, mutta takakaiuttimista ei koskaan kuulunut pihaustakaan.

Ylen tekniikka kertoi, että ensimmäinen jakso oli vahingossa lähetetty kaksikanavaisena, mutta loppujen viiden jakson piti mennä ulos monikanavaisina. Ei mennyt ainakaan Espoon lähettimen alueella.

Vuoden 2015 alussa Ylen omalta studiolta lähetettävät uutis- ja ajankohtaislähetykset siirtyvät nekin aitoon teräväpiirtoon. Paremman äänen ja teräväpiirtokuvan aika on lopultakin alkamassa.

torstai 18. joulukuuta 2014

Joulusatu Korvatunturin tietotekniikasta

Olen saanut harvinaisen mahdollisuuden vierailla Korvatuntunturilla ja tavata itse Joulupukin! Pukin työ ei ole juuri vuosikymmenten saatossa muuttunut, mutta turha luulla, että Pukki olisi jäänyt kehityksestä jälkeen. Ehei, hän ja tontut ovat valjastaneet tietotekniikan avukseen.

Miten luulet, että Joulupukki ehtisi edelleen vierailla jokaisessa lapsiperheessä yhden illan aikana, vaikka jaettavien lahjojen määrä on 70-luvulta lähtien moninkertaistunut? Salaisuus on uuden tekniikan ennakkoluulottomassa hyödyntämisessä. Joulupukki pitää yllä Suomen it-mainetta, vaikkei kukaan saakaan tietää siitä.

Ajatellaanpa vaikka lasten kilttiyden seurantaa. Ennen tonttujen piti kurkkia ikkunoiden takana ja salakuunnella puheita lahjatoiveiden selvittämiseksi. Jo kolme vuotta Joulupukki on tehnyt yhteistyötä Ruotsin FRA-tiedustelun ja amerikkalaisen NSA:n kanssa. Hyvä käytös, kiltit teot ja ystävälliset puheet selviävät helposti sähköpostia ja sosiaalista mediaa analysoimalla.

Pukki on erittäin tyytyväinen siitä, ettei Snowden paljastanut tätä yhteistyötä. Ilmeisesti Moskovassa piileskelevä tietovuotaja pelkäsi Pakkasukon kostoa ja arveli itsekin jäävänsä ilman lahjoja, jos tiedot paljastuisivat.

Kohta sillä ei ole enää merkitystä. Joulupukki odottaa innolla ensi vuonna hyväksyttävää tiedustelulakia, sillä se avaa Pukille mahdollisuuden omaan verkkovalvontaan. Pukin riippuvuus ulkomaisista tiedusteluorganisaatioista vähenee ja paljastumisen riski minimoituu, kun salaisuudet pysyvät Suomen rajojen sisällä.

Urkinta on tehokasta, mutta se tuottaa valtavan määrän sähköistä dataa. Pukki onkin joutunut ensi kertaa ulkoistamaan osan ydintoiminnoistaan Korvatunturin ulkopuolelle.

Muistatko sen 150 miljoonan euron arvoisen datakeskuksen, jonka Microsoft lupasi perustaa Suomeen ostaessaan Nokian matkapuhelinliiketoiminnot syyskuussa 2013? Ilmoituksen jälkeen hankkeesta ei kuulunut mitään, kunnes toukokuussa 2014 Microsoft kertoi keskuksen valmistuneen kaikessa hiljaisuudessa ja sijaitsevan jossain Uudellamaalla. Keskus on hys-hys, sillä Joulupukki ei halua paljastaa toimintatapojaan suurelle yleisölle.

Mutta on salamyhkäisyyteen toinenkin syy: Pukki ei suin surminkaan halua tietosuojavaltuutettua tarkastuskäynnille. Tietokannoissa säilytettävät tiedot ihmisten toiveista, paheista ja hyveistä ovat erittäin luottamuksellisia eikä niihin voida soveltaa henkilötietolain määräyksiä, kuten rekisteröidyn tarkastusoikeutta. Tietosuojadirektiivin pilkuntarkka noudattaminen olisi Joulupukin loppu ja antaisi medialle tilaisuuden ilkkua, miten EU tuhosi myös suomalaisen jouluperinteen. On kaikkien yhteinen etu, että nämä tietokannat pysyvät jatkossakin salaisina.

Toinen suuri salaisuus ovat Joulupukin pajassa ensi vuonna alkavat YT-neuvottelut. Ne ovat historian ensimmäiset, mutta niihin on syynsä.

Ensinnäkin Korvatunturi sijaitsee valtakunnanrajalla, puoliksi Venäjän alueella. Paikka valittiin aikoinaan siksi, että sieltä oli helppo kuunnella lapsia. Sähköisen tiedustelun myötä korvat ovat menettäneet merkitystään, joten Joulupukki pystyy nyt siirtämään toimintansa lähemmäksi Etelä-Suomen asutuskeskuksia, mikä samalla helpottaa aattoillan logistiikkaa.

Lisäksi itänaapuri on käynyt tänä vuonna levottomaksi ja aiheuttanut Joulupukille niin paljon huolta, että valkoiseen partaan on ilmaantunut ensi kertaa harmaita haivenia. Joulupukki pelkää, että lahjattoman poliitikon mielenkiinto kohdistuu seuraavaksi Korvatunturin lahjapajaan. Sen siirtäminen on tarpeen geopoliittisista syistä.

Kolmas syy on tonttujen ikääntyminen. Vanhimmat tontut ovat ahkeroineet työssään satoja vuosia ja kaipaavat eläkepäiviä. Sivumennen sanoen, tontut ovat tänä vuonna seuranneet huvittuneina julkista keskustelua eläkeiän portaittaisesta nostosta. Sadan vuoden työura on tontulle vasta alkua. Töitä tehdään niin pitkään kuin pystytään, sillä työ on hauskaa ja palkitsevaa.

Tulevaisuudessa tekniikka saattaa syrjäyttää myös Petteri Punakuonon. Tontut ovat testanneet uutta, kauko-ohjattuihin koptereihin perustuvaa jakelutapaa. Kenties jo muutaman vuoden päästä Joulupukin ei tarvitse rehkiä aattoiltana lainkaan, sillä nelikopterit lennättävät lahjapaketit suoraan koteihin. Kopterien avulla Joulupukki varautuu myös ilmastonmuutokseen. Ei huolta, vaikka koko Suomessa olisi musta joulu – lahjatoimituksia lumenpuute ei haittaa.

Lahjapakettien uusi jakelutapa muuttaa koko joulun merkitystä. Miksi odottaa jouluun, kun kiltit lapset ja hyvin käyttäytyvät aikuiset voidaan palkita vaikka joka päivä? Näin toteutuu vanhan laulun sanat: ”Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen!”

Päätän raporttini Joulupukin päämajasta tähän ja toivotan kaikille mielikuvituksellista joulunajan odotusta.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Salakuuntelua väärennetyillä tukiasemilla

Norjassa paljastunut valetukiasemien tapaus kertoo urkkijoiden poikkeuksellisesta röyhkeydestä. Vaikka uutisointi onkin hieman epätarkkaa, tuntemattomat tahot ovat ilmeisesti onnistuneet perustamaan omia matkapuhelinten tukiasemia ja kaapanneet ihmisten puheluita niiden kautta salakuunteluun.

Tällaisessa urkinnassa ei ole varsinaisesti mitään uutta. Kirjoitin siitä jo 2010 ilmestyneessä kirjassani. Silloin käsityksenä oli, että salakuuntelua harrastaisivat viranomaiset tai ehkä järeän luokan rikolliset. Norjan tapauksessa on viitteitä kansalliseen vakoiluun, mikä tekee kuuntelusta poikkeuksellisen röyhkeää.

Valetukiasemia voi ostaa nettikaupoista, tosin hinnat liikkuvat kymmenissä tai jopa sadoissa tuhansissa euroissa. Usein sivulla mainitaan, että asiakkaiksi kelpaavat vain viranomaiset -- siis esimerkiksi poliisi. Tiedusteluvirastoilla on tietenkin omat, vielä kehittyneemmät laitteensa.

Puhelun kaappaaminen on helppoa, sillä matkapuhelin etsii voimakkaimman signaalin ja kytkeytyy sitä lähettävään tukiasemaan. Salakuuntelija voi murtaa puhelimen käyttämän gsm-salauksen tai komentaa puhelimen pudottamaan salauksen kokonaan pois käytöstä. Sen jälkeen liikenne välitetään oikean operaattorin verkkoon. Kyseessä on siis klassinen man-in-the-middle-hyökkäys, jota soittaja itse ei voi havaita.

Salakuuntelun tehokkuutta vähentää se, että puhelu vaihtaa tukiasemaa kesken puhelun, mikäli se löytää paremman signaalin tai jos kohde esimerkiksi kävelee puhuessaan. Jotta koko puhelu saataisiin talteen, valeasemia on oltava riittävän monta. Toinen vaihtoehto on asentaa tukiasema autoon ja seurata kohdetta riittävän lähellä.

Uutisten mukaan Oslosta oli löytynyt useita kiinteästi asennettuja valeasemia, mikä tekee tapauksesta poikkeuksellisen julkean. Yhtä ihmeelliseltä tuntuu se, ettei yksikään Norjan viranomaisista ole aiemmin tiennyt asiasta (tai ainakaan myönnä sitä).

Olisi helppo spekuloida kuka on kuuntelun tapana, mutta se on hyödytöntä ennen kuin asiasta saadaan lisätietoja. Kiinnostavaa on, että vähän aiemmin outoja tukiasemia löydettiin myös Yhdysvalloista. Emme tiedä, ovatko tukiasemat oman valtion, vieraan valtion, poliisin vai rosvojen asentamia. Kukaan ei tunnu tietävän mistään mitään. Tällainen epävarmuus on ennenkuulumatonta ja huolestuttavaa.

Jos valeasemia löytyy Oslosta, niitä todennäköisesti löytyy myös Helsingistä. Tähän saakka kukaan ei ilmeisesti ole tajunnut etsiä niitä. Mikäli kyseessä ovat vieraan vallan asentamat laitteet, asian tutkinta kuuluu Suojelupoliisille.

Kaikeksi onneksi valeasemat on helppo paljastaa, sillä mobiiliverkon asemat kertovat itsestään koko ajan. Tarvitaan vain skannausohjelma, joka raportoi löytämänsä asemat. Sellainen on esimerkiksi IMSI-Catcher Detector Androidille.

Taajuuksien käyttöä ja radiolähettimiä valvoo Suomessa Viestintävirasto. Sillä pitäisi myös olla tiedot operaattorien virallisista tukiasemista. Luvaton radiolähetin on laiton, joten valeasemien etsinnän pitäisi kuulua Viestintäviraston tehtäviin. Samalla tavalla virasto seuraa muutakin radiotaajuuksien käyttöä ja skannaa mm. laittomia ULA-lähettimiä.

Luulisi, että Suojelupoliisi olisi jo aiemmin neuvonut ViViä tarkkailemaan tukiasemia. Ellei, nyt on korkea aika herätä salakuuntelun röyhkeyteen ja lähettää mittausautot partioimaan kaupungille. Viranomaisten vastaukset ovat tyypillisen vältteleviä, mutta rivien välistä voi lukea, ettei salakuuntelu ehkä tullut aivan yllätyksenä. Jos niistä on tiedetty, miksei ketään ole varoitettu? Jos ei ole tiedetty, ovatko kaikki osapuolet olleet tehtäviensä tasalla?

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Vanhanen ja liikennevalot

"Liikennevalojen ohjaus on ihan pielessä, ne vain lisäävät ruuhkia. Eivätkö insinöörit ikinä opi säätämään valoja oikein?"

Yleensä tällaisia purkauksia kuulee nuorten suusta. Siksi olin hämmästynyt lukiessani Uuden Suomen uutisesta ex-pääministeri Matti Vanhasen kiukuttelua asiasta. Tässä alkuperäinen Facebook-päivitys:

Pyrkiikö Helsinki hidastamaan autoilua?
Liikennevalojen ohjaus tuntuu aina olevan pielessä, koska niitä ei voida optimoida juuri omaa liikkumista varten. Valoilla pyritään maksimoimaan liikenteen läpimeno kaikkiin suuntiin. Olisi helppoa näyttää vihreää aaltoa Mannerheimintien päästä päähän, jolloin Vanhasen kaltaiset kiireiset miehet pääsisivät äkkiä töistään Nurmijärvelle, mutta silloin poikittaisliikenne kärsisi.

Joskus näkee, että valot palavat punaisina, vaikka risteävää liikennettä ei ole lainkaan. Odottavasta autoilijasta tuntuu, että valojen ohjaus on täysin pielessä. Kyse voi olla siitä, ettei autoja haluta päästää tukkimaan seuraavaa risteystä, jossa punaiset palavat hyvästä syystä. Liikennekapeikko voi olla myös näkymättömissä mutkan takana.

Liikenne on kokonaisoptimointia, joka on erittäin mutkikas tehtävä. Yhdysvalloissa on esimerkiksi huomattu, ettei kaistojen lisääminen välttämättä nopeuta liikennettä. Jossain tapauksissa sujuvuus voi lisääntyä jopa kaistoja poistamalla, koska liikenneruuhkissa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Matti Vanhasen päivitys tuntuu huonosti harkitulta myös sen vuoksi, että hänen työpaikkansa on Musiikkitaloa vastapäätä aivan Helsingin sydämessä. Matkaa rautatieasemalle on noin 200 metriä. Jos joku, Vanhanen olisi oikea henkilö käyttämään joukkoliikennettä, tai ainakin jättämään autonsa liityntäpysäköintiin. Virassa toimiessaan Vanhasella oli tapana ylistää Nurmijärvellä asumista, joten urputtaminen Helsingin keskustan ruuhkasta ihmetyttää. Tosin Nurmijärven vetovoima on muutenkin hiipunut. Ehkä muutkin pääkaupunkiseudulla töissä käyvät ovat kyllästyneet sahaamaan väliä edestakaisin.

Liikennesuunnittelussa on aina kohtia, jotka herättävät ihmetystä, eivätkä insinöörit ole erehtymättömiä. Itseäni kummastuttaa reitti Tuusulanväylältä lentoasemalle. Kun ajetaan etelästä ja käännytään Kehä III:lle länteen kohti lentokenttää, exit-kaista muuttuu kaarteen ajaksi kaksikaistaiseksi, mutta palaa jälleen yksikaistaiseksi ennen liittymistään Kehä III:lle.

Miksi kaarre on kaksikaistainen, vaikka liittymäkohdissa kaistoja on vain yksi?
Miksi mutka on rakennettu kaksikaistaisena, vaikka liittymissä on vain yhdet kaistat? Loppuivatko rahat vai onko tarkoitus, että ruuhkan sattuessa autot kerätään kaarteeseen jotta pääväylät pysyvät avoimina?
Website Security Test