keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Robottiauto on vielä kaukana

Autojen lisävarusteista ja futurologien kommenteista voisi päätellä, että robottiautot ovat jo piankin mullistamassa liikenteen. En usko.

Robottiauto on ehkä kaikkein vaativin tekninen hanke, mitä vain voi kuvitella. Anturitekniikka, tekoäly, hahmontunnistus, tietoturva ja monet muut elementit pitäisi saada toimimaan virheettömästi yhdessä, jotta auton voisi päästää yksinään liikenteeseen.

Jos hanke olisi pelkkä tekninen kysymys, se olisi helppo ratkaista. Mutta autoilu ei ole pelkkää tekniikkaa, vaan myös sosiaalista toimintaa. Robottiauton pitää pärjätä epäloogisten, sääntöjä rikkovien ja yllättävästi käyttäytyvien ihmiskuskien keskellä. Ja se on erittäin vaikeaa.

Parhaitakaan lisävarusteita ei voi rinnastaa robottiautoon, sillä nykyautoissa päätöksenteko ja siitä seuraava vastuu säilyy ihmisellä. Onnettomuuksissa hänet voidaan haastaa oikeuteen ja pahimmassa tapauksessa hän vastaa virheistään hengellään. Lisäksi ihmisen tekemät virheet ovat luonnollisia ja siten hyväksyttäviä, vaikka seuraukset olisivatkin kohtalokkaita.

Robottiautoissa päätöksenteko ja vastuu siirtyy tietokoneelle -- tai pikemminkin sen ohjelmoijalle -- jolloin tilanne on tyystin erilainen. Yhdysvalloissa vahingonkorvaukset voivat olla tähtitieteellisiä, minkä luulisi pelottavan jokaista robottiauton kehittäjää.

Ihmettelen, mikä saa autovalmistajat panostamaan miljardeja robottiautojen kehittämiseen. Googlella ei ole mitään menetettävää vaikka projekti epäonnistuisi (vrt. älylasit), eikä se onnistuessaan kannibalisoi vanhaa bisnestä, mutta nykyisillä autovalmistajilla tilanne on aivan toinen.

Täysin itsekseen kulkeva, kenties yhteisomistuksessa oleva auto olisi valmistajien painajainen. Se romahduttaisi kysynnän ja tuhoaisi kaikki ne arvot ja mielikuvat, joita auton hankkimiseen ja omistamiseen on aina liitetty.

Luvattu turvallisuuden parantuminen on yhteiskunnan, mutta ei autovalmistajien etu. Siksi luulisi, että valmistajat panostaisivat miljardinsa mieluummin sähköautojen tai vaikka lentoautojen kehittämiseeen.

Kaiken kukkuraksi kuluttajat eivät edes halua robottiautoja. Kyselyissä ostajat torjuvat robottiautot, eivät luota niiden tietoturvaan ja sanovat ajavansa mieluummin itse. Laskevatko valmistajat kenties Apple-efektin varaan: et voi tietää, mitä haluat, ennen kuin me kehitämme sen toimivaksi?

Uutiset, joissa auto on ajanut itsekseen seinään, eivät ainakaan lisää asiakasluottamusta. Voi olla, että Teslan tapauksessa kyse oli kuljettajan virheestä (joka ei tällä kertaa ollut kaasu- ja jarrupolkimesta erehtynyt vanha täti), mutta vastaavia uutisia tullaan näkemään vielä lukuisia. Hitsi soikoon, jos valmistajat eivät saa edes nykyisistä autoista tietoturvallisia, miten sitten miljoona kertaa monimutkaisemmista robottiautoista? Kuka uskaltaa astua autoon, jossa ei ole jarrua?

Hyvissä olosuhteissa auton ajaminen on niin helppoa, että robottikin sen osaa. Esimerkiksi tämän rekan ohjaimissa voisi ihan hyvin olla tietokone.

Tätä tietä robottikin osaa ajaa.
Kuva on I-50-tieltä Nevadasta. Tie on niin tylsä, että sitä kutsutaan nimellä "Amerikan yksinäisin valtatie". Kuvauspaikalta on 93 kilometriä seuraavaan kylään (Ely). Siinä välissä ei ole mitään. Ei yhtään mitään.

Suomessa etäisyydet ovat pienempiä, mutta meilläkin ajaminen on niin tylsää, että sen aikana voi kaivaa nenää, ajatella omia asioita, räplätä puhelinta (ei saisi!) tai puuhailla jotain ihan muuta. Joskus kuljettaja itsekin havahtuu huomaamaan, että on ajanut robotin lailla monta kilometriä, eikä muista siitä mitään.

Vaikeaksi ajamisen tekevät harvinaiset, yllättävät tilanteet: metsästä juoksee eteen hirvi, toinen autoilija ei pysähdykään kolmion taakse, äkillinen liukkaus saa auton luistamaan mutkassa tai keskellä autiomaata vastaan tulee väärää kaistaa ajava hälytysajoneuvo:

Ihminen pystyy reagoimaan yllätyksiin, kone ei.
Ihmisen vahvuus on juuri siinä, että hän pystyy reagoimaan odottamattomiin tapahtumiin. Aina reagointi ei onnistu, mutta annamme sen anteeksi, koska se on inhimillistä emmekä itse pystyisi parempaan. Sen sijaan tietokoneelta vaaditaan täydellistä suoritusta. Tietokoneen näkökulmasta yllätyksiä ei ole, sillä nekin on ohjelmoitava etukäteen. Jokainen väärä päätös on tuotevirhe, josta valmistaja joutuu vastamaan.

Kaliforniassa ajaminen on helppoa, mutta Suomessa lumi tukkii anturit ja estää kameraa näkemästä tien reunoja. Vain inhimillinen kokemus auttaa, kun tie näyttää tältä:

Luminen Uudenmaankatu onkin jo vaikeampi rasti.
Tietyömaat olisivat robottiautoille vaikeita paikkoja. Kun nuoli käskee ajaa vastaantulevan kaistalle, jonka asfaltissa ajonuoli osoittaa itseä vastaan, vain kokemus auttaa hahmottamaan liikenneympäristön todellisuuden.

Todellinen robottiauto on vielä kaukana, mutta nykyautojen automaattitoiminnot yleistyvät koko ajan. Voisimme edistää kehitystä jo nyt lisäämällä liikennevaloihin, -merkkeihin ja opasteisiin sähköisesti luettavaa dataa sekä upottamalla teiden reunoihin päällystystöiden yhteydessä sähköisiä merkkejä.

Voimme myös luoda yhä kehittyneempiä älyliikenteen järjestelmiä, jotka optimoivat tieverkon välityskyvyn ja tukevat kimppakyytejä.

Tie robottiautoon on pitkä, eikä päämäärän saavuttaminen ole edes kovin tärkeää. Hyödyt tulevat matkan varrelta.

Lisäys 10.6.2016: osui silmiini The Economist -lehden juttu siitä, miten vain 9 prosenttia työtehtävistä on vaarassa hävitä digitalisoinnin seurauksena. Aiempi arvio oli 47 prosenttia. Robottiautoihin liittyen lehti siteeraa Boston Consulting Groupia: only 25% of cars sold in 2035 will have any self-driving features. Ja tämä siis uusista autoista, ei kaikista teillä liikkuvista.

16 kommenttia:

Ari Laakso kirjoitti...

Robottiautojen mullistukseen viiden tai edes kymmenen vuoden sisällä ei pysty uskomaan, mutta automatiikka lisääntyy mukavaa vauhtia.

Tässä mielenkiintoinen video Teslan kyvyistä arkikäytössä:
https://www.youtube.com/watch?v=tq_OTcncPH0

Olisi hienoa jos autopilotti toimisi Suomenkin (kesä)oloissa noin hyvin tämän vuosikymmenen aikana.

Ihmisen taidoista yllättävissä tilanteissa olisin hiukan eri mieltä, näkisin että niissä automatiikan hyödyt tulevat nopeasti esille, kun se pystyy reagoimaan ihmistä nopeammin. Nykyautoissakin on jo jarrutustoimintoja alle juoksevien jalankulkijoiden varalta, ja ihmettelisin jos esim. Tesla ei jo yrittäisi väistää hirveä useimmissa tilanteessa ihmistä paremmin.

Autonvalmistajilla motivaatio robottiauton kehittämiseen lienee siinä, että jos (ja kun) se jossain vaiheessa lyö läpi ja alkaa kannibalisoida perinteistä autokantaa, ei auta olla jäljessä muista valmistajista jos meinaa olla hengissä vielä murroksen jälkeen. Varsinkin kun ensimmäisiä standardeja aletaan sopia, on hyödyllistä olla vaikuttamassa. Se on toinen juttu kuinka paljon kehitykseen on tässä vaiheessä taloudellisesti järkevää sijoittaa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Ihmisen taidoista yllättävissä tilanteissa olisin hiukan eri mieltä, näkisin että niissä automatiikan hyödyt tulevat nopeasti esille, kun se pystyy reagoimaan ihmistä nopeammin. Nykyautoissakin on jo jarrutustoimintoja alle juoksevien jalankulkijoiden varalta,

Nuo tilanteet ovat äkillisiä, mutta eivät yllättäviä, koska juuri niiden varalta järjestelmät on ohjelmoitukin. Ongelma on juuri siinä, että tapahtuu jotain, mitä ei ole ohjelmoitu. No, tämä on osittain semantiikkaa.

Toyota perusti juuri miljardin dollarin tutkimuskeskuksen USA:han robottiautoja varten, joten kyse on suurista summista. Toisaalta autoteollisuudessa kaikki on suurta ja miljardi vain murusia kaikista T&K-menoista. Ehkä robottiautojen kehitystyö menee osittain PR-budjetista, ainakin sillä saa näkyvyyttä ja modernia imagoa. Saattavat autotehtaat itsekin toivoa epäonnistuvansa : -)

Toinen anonyymi kirjoitti...

Mitenhän näissä automaattipeleissä otetaan huomioon rekan sieppaaminen ja muu rikollisuus? Tälläkin hetkellä lastien katoaminen on ongelma eri puolilla maailmaa.

Automaattijuna ei muuten toimi ainakaan Miamin kansainvälisellä lentokentällä kovin hyvin. Kerran aikaa tappaessani laskin, että muutama juna tunnissa jäi tulematta. Ongelma ei ole kovin suuri, koska raiteita on kaksi ja matka lyhyt, mutta ongelmallinen silti, koska kapasiteetti loppui kesken kun matkustajia tuli kerralla enemmän.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Tahallista häiriköintiä tai rikollisuutta vastaan on vaikea suojautua. Itselle tulee mieleen jännityselokuvan juoni, jossa uhri murhataan suistamalla hänen robottiautonsa rotkoon. Jos tappaja tuntee auton algoritmin, hän tietää miten auton saa väistämään uhkaavaa kolaria.

Ville O. Turunen kirjoitti...

Itse asiassa ei ole ollenkaan itsestään selvää että robottitaksit romauttaisivat uusien autojen myynnin. On tietenkin totta, että tarvittavien robottitaksien määrä ainakin joidenkin arvioiden mukaan olisi vain murto-osa nykyisestä autokannasta, joskin itse en ole ollenkaan varma, päteekö tämä vain tiheästi asuttuihin suurkaupunkeihin. Mutta kuitenkin: itse kilometrisuoritteet eivät häviä minnekään. Ihmiset kulkevat saman määrän kuin ennenkin, joten robottitakseille tulee yhteensä sama määrä kilometrejä kuin nykyisellekin autokannalle, enemmänkin, sillä robottitaksien täytyy kulkea välillä myös tyhjänä. Kyytien yhdistely tietenkin vähentää kilometrisummaa.

Toisaalta taas nykyisen polttomoottoriauton käyttöikä tulee ennemmin ajetuista kilometreistä kuin sen iästä. Kyllähän meille itse kullekin termit alle 100 000 ajettu, päältä 200 000 jne. antavat aika selvän mielikuvan, millaisesta autosta on kyse. Jos lähdetään siitä, että auto menee vaihtoon keskimäärin tietyn kilometrimäärän jälkeen ja samoin robottitaksi, niin uusia autoja tarvitaan aivan yhtä paljon. Siirtymäjakson aikana jopa selvästi tavanomaista enemmän.

Mutta jos robottitaksi sattuisi samalla olemaan tekniikaltaan yksinkertainen sähköauto, jolla ajaa muutama miljoona kilometriä kun vain muutamia harvoja kuluvia osia vaihtaa ja väliin laittaa uudet maalit pintaan ja muodistaa sisustuksen, niin sitten kyllä uusien autojen kysyntä romahtaisi murto-osaan.

Autovalmistajat pyrkivät siirtämään brändimielikuvansa myös vuokra-autoihin. BMW:llä esimerkiksi on suurimmissa kaupungeissa mobiilipohjainen palvelu, jolla voi napata kadunvarresta minuuttiveloituksella uuden karhean bemarin käyttöönsä: https://uk.drive-now.com/

Taneli Tikka kirjoitti...

Hyvää pohdiskelua. Esteitä tosiaan on. Tässä aiheeseen liittyviä faktoja. Lähde on suoraan hevosen suusta, eli kahdelta herrasmieheltä: Chris Urmson - Director, Self-Driving Cars, Google[x] & Sterling Anderson - Director of Autopilot Programs, Tesla.

Chrisin mukaan kaksi suurinta haastetta ovat: 1) sääolot, 2) agressiiviset ihmiskuskit (ml. liikenteen tiheys). Chrisin mielipide on että robottiautot tulevat vaiheittain: esin urbaaneilla alueilla lähes pelkästään. Googlen auto tekee ajossa 20 päätöstä sekunnissa liikenteestä ja sen ennakoinnista. Kiinassa tällä hetkellä tilanne niin paha että keskiverto autoileva kiinalainen käyttää tätä vauhtia 3 vuotta elämästään etsien parkkipaikkaa. Pelkstään USA:ssa on yli 2 miljardia parkkipaikkaa. Tesla:n autopilot toiminnolla ajetaan yhden päivän aikana enemmän kuin Googlella on dataa koko historiallisessa aineistossaan. Tätä vauhtia Teslan Autopilotilla tulee täyteen miljardi logattua ja talteenotettua ajomailia vuodessa. Ja vauhti kasvaa. Teslalla on nyt yli 780 miljoonaa mailia ajettuna Autopilotilla varustetuilla autoilla (jolloin ne tallentaa kaiken mitä näkee), sekä toistaiseksi yli 100 miljoonaa mailia ajettuna autopilotti aktiivisena (robottiautoa lähellä). Tesla laittaa aina päivitykset liveksi koko asiakaskunnalleen globaalisti. Mitään toiminnallisuuksia ei rajata. Enemmän autonomisia autoja liikenteessä kuin kenelläkään muulla ja helposti maailman isoin datasetti aiheeta. Teslan autoissa on siis: HD kamerat, tutkat ja ultraäänikeilaimet. Sekä iso datasetti karttoja ja aiemmin tallennettua dataa jokaisesta tiestä missä Tesla on joskus ajanut tai mihin on hankittu dataa muuta kautta (esim koneoppivat algoritmit jauhaneet kartoista ja satellittikuvista). Tesla käyttää deep neural networkkeja tähän.

Ihan hyvä alku; mutta kuten hyvin esität on mutkia matkassa useita. Itse pidän robottiautojen adaptaatiota vastaan toimivia intressejä (ns. jarrumiehiä) isona haasteena tämän osalta. Tekniikka kyllä varmasti kypsyy aikanaan.

Omana sidoksena aiheeseen on paikallaan mainita että Tieto tekee ajoneuvojen ja robottiautojen aujoneuvosta-ajoneuvoon kommunikaatiojärjestelmiä, autojen verkkoja, signalointia, R&D kehitystä, järjestelmiä, integraatiota, infotainment systeemeitä jne eri älykkäitä osia "connected car" -alueelle. Mm. Google on kumppanimme intelligent fleet management ratkaisuissa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

Itse asiassa ei ole ollenkaan itsestään selvää että robottitaksit romauttaisivat uusien autojen myynnin.

Ei määrää, mutta yksikköhinnan ja arvon. Robottiautojen tavoitteena on korvata yksityisautoilu yhteiskäyttöisillä kulkuneuvoilla, jotka voivat olla hyvinkin yksinkertaisia (kuten Googlen testiautot). Kun autot tulevat yhteiskäyttöön, ne menettävät arvonsa ja valmistajat voivat kilpailla vain hinnalla.

Vaikka noin pitkälle ei mentäisikään, itse omistettu robottiauto on sekin erilainen kuin nykyauto. Turvavarusteista voidaan tinkiä (jep, kolareita kun ei enää tule!) eikä ajomukavuudella ole merkitystä, koska "ajaja" voi lukea vaikka kirjaa tai surffata netissä. Ihan sama, minkälainen auto on alla. Todennäköisesti nopeudetkin on rajoitettu aika alas ja kaikkea seurataan gps:llä reaaliajassa.

Petteri Järvinen kirjoitti...

on mutkia matkassa useita. Itse pidän robottiautojen adaptaatiota vastaan toimivia intressejä (ns. jarrumiehiä) isona haasteena tämän osalta. Tekniikka kyllä varmasti kypsyy aikanaan.

Tekniset ongelmat ovat aina ratkaistavissa, mutta autoilu kokonaisuutena on paljon muutakin. iPädi, Youtube tai netti saattoivat yleistyä muutamassa vuodessa, mutta niillä ei ollutkaan riesana vanhoja rakenteita. Sähköauton yleistymisen hitaus (lentävästä autosta puhumattakaan) kertoo muutoksen laajuudesta.

Voi pohtia sitäkin, onko vanhan autoliikenteen automatisointi lainkaan järkevää. Itse vertaisin tätä postin jakeluun: 15 v sitten olisi varmaan kuviteltu, että tulevaisuudessa robotit kantavat postin asukkaiden laatikoihin. Ei digitalisaatio sitä aiheuttanut, vaan muutti postin sähköiseksi, jolloin sitä ei tarvitse jakaa lainkaan.

Vanhan toimintamallin digitalisointi harvoin toimii. Ehkä kaupunkiliikenteen tulevaisuus on jossain muualla kuin robottiautoissa? Lyhyen kantaman dronet (Ehang 184) voisi olla yksi liikenteen digitalisaation tuoma todellinen paradigman muutos. Tammikuussa Las Vegasissa esitelty Ehangin laite aloittaa kenttäkokeet Nevadassa vielä tämän vuoden aikana.

Kiinnostavaa nähdä, miten tässä käy. Kehityspolkuja on niin monia.

Pekka kirjoitti...

Robottiauto ajaa jo nyt paremmin kuin tavallinen Petteri - talvellakin. Ihminen pystyy ymmärtämään kolme liikkuvaa esinettä yhtä aikaa. Neljännen näkee, mutta ei ymmärrä. Siksi ne polkupyöräilijät "syöksyvät jostain" eteen. Robottiautolla tätä ongelmaa ei ole.
Säästämme Suomessa miljardin vuodessa pelkissä onnettomuuskustannusten laskussa. Kun Suomen kolme miljoonaa autoa korvataan 300 000 tuhannella robottiautolla, tekee se vaihtotaseeseen niin paljon gutaa, että Petteri yksinkertaisesti pakotetaan verotuksella käyttämään robottiautoja. Ne valtiot, jotka uuden tekniikan ottavat ensiksi käyttöön ovat tulevaisuuden voittajia. Älyliikenne on vain yksi osa yhteiskunnan rajusta muutoksesta, joka tulee olemaan raju ja nopea.
USA:ssa on laskettu, että liikennekuolemat vähenevät robottiautojen myötä 100 000:sta vuodessa 20 000:een. Tämä ei tarkoita, että autotehtaa saisivat 80 000 kiitoskirjettä. Ne saavat 20 000 haastetta. Se hidstaa kehitystä, mutta vain tilapäisesti.
Oi sitä vapauden ja vallan tunnetta kun autoliikkeessä istuu uuteen autoon. Liikenneoperaattorit, jotka robottiautoja ostavat, eivät tunteile autoa ostaessaan. Onkin mielenkiintoista nähdä, minkälaisia robottiautoja tulemme näkemään. Autossa voi olla vaikka elokuvateatteri tai pizzauuni!

Petteri Järvinen kirjoitti...

USA:ssa on laskettu, että liikennekuolemat vähenevät robottiautojen myötä 100 000:sta vuodessa 20 000:een.

Millähän aritmetiikalla tämä on laskettu, kun Yhdysvalloissa liikenteen uhrina kuolee noin 32 000 ihmistä vuodessa, ja määrä on ollut tasaisessa laskussa jo pitkään lisääntyvistä ajomääristä huolimatta.

Kun Suomen kolme miljoonaa autoa korvataan 300 000 tuhannella robottiautolla, tekee se vaihtotaseeseen niin paljon gutaa, että Petteri yksinkertaisesti pakotetaan verotuksella käyttämään robottiautoja.

Siinäpä onkin pakottamista! Muistellaan vaan, millaisen kohun gps-tiemaksu nosti muutama vuosi sitten. Robottiautoissa liikkumisen seuranta olisi aukotonta ja täydellistä.

Iivari Lanttu kirjoitti...

"Siksi ne polkupyöräilijät "syöksyvät jostain" eteen. Robottiautolla tätä ongelmaa ei ole."

Kas vain, en tiennytkään että virheettömät laitteet ja virheettömät ohjelmat on jo keksitty ja pystytty soveltamaan käytäntöönkin.

Anonyymi kirjoitti...

Polkupyörät syöksyvät myös robottiautojen eteen, koska pyöräilijät ajavat monesti täysin välittämättä liikennesäännöistä tai ajoradan tai pyöräkaistan suunnasta.

Anonyymi kirjoitti...

Meitä on monta ajokortitonta ihmistä, jotka odottavat innolla robottiautojen aikakautta. Ja miettikääpäs, kuinka helpottuu lasten lähettäminen harrastuksiin kun ei isän/äidin tarvitse enää ajaa, vaan pikku-Petteri voi mennä futaamaan ihan itse roboautolla. Äidit hurraavat kun vapautuvat pakkofutiksesta.

Anonyymi kirjoitti...

Meitä on monta ajokortitonta ihmistä, jotka odottavat innolla robottiautojen aikakautta.

Meitä autoilijoita taas on monta, jotka eivät todellakaan odota innolla mitään roboautoja. Etenkin tavallinen skenaario, jossa yhteiskäyttöiset robottiautot korvaisivat yksityisomisteiset autot herättää lähinnä jyrkän torjuntareaktion.

Jospa robotekniikka olisikin jotain, mitä autoilijat kehittäisivät tehdäkseen autoilusta entistäkin miellyttävämpää, niin suhtautuminen voisi olla myönteisempää mutta Suomessa se vaikuttaa pyöräilijöiden ja muiden autottomien hankkeelta nykymuotoisen autoilun lopettamiseksi.

Kuka uskoo, että kommuuniauto olisi aina käytettävissä heti kun tarve sattuu ilmenemään?

Anonyymi kirjoitti...

Tämä hesarin juttu on otsikkoa myöten aika kummallinen: http://www.hs.fi/autot/a1466138368249

Petteri Järvinen kirjoitti...

"Rasvanäppien jälkeen autoja korjaavat koodarit – viisi tapaa, joilla autoilu pian muuttuu"

Media hypettää kunnolla kaikkea robottiautoihin liittyvää. Toivoisi vähän kriittisyyttä ja muidenkin kuin teknisten näkökohtien huomiointia.

Website Security Test