perjantai 25. marraskuuta 2016

Klikkiotsikot laskevat journalismin arvostusta

Perinteisen journalismin arvostus on laskussa, eikä ihme. Yksi syy ovat yliampuvat otsikot ja liikoja lupaavat ingressit, joilla nettilukijoita houkutellaan. Erityisen räikeältä tämä näyttää silloin, kun paperilehden perinteinen juttu asetetaan nettiversion rinnalle.

Viime sunnuntaina Hesarissa oli kiinnostava juttu taloussimulaattorista, jolla lasketaan valtiontalouden kehittymistä eri parametreilla. Paperilehdessä juttu alkoi näin:

Paperiversio.
"Kone nimeltä Kooma. Valtioneuvoston linnassa Jukka Railavo käyttää taloussimulaattoria, jolla on valtava vaikutus suomalaisten elämään. Koomalla lasketaan, kannattaako Suomen elvyttää vai leikata. Mutta luotetaanko sen laskelmiin liikaa?"

Hesarin nettiversioon aloitusta oli tehty räväkämmäksi ("sexed-up", sanoisi amerikkalainen):

Nettiversio.
Nyt Hesari oli oikein selvittänyt, mikä on leikkauspolitiikkaan vaikuttava koneäly. Myös ingressi oli seksikkäämpi: "Harva tietää, mikä on Kooma. Vielä harvempi on sitä nähnyt. Siitäkin huolimatta, että sillä on merkittävä rooli suomalaisessa päätöksenteossa. HS pääsi yksinoikeudella testaamaan Valtionvarainministeriön ja Suomen Pankin taloussimulaattoreita".

Todennäköisesti verkkotoimittaja oli yrittänyt keksiä valmiille jutulle houkuttelevampaa aloitusta, ja päätynyt jostain syystä (vanhaan ja virheelliseen) koneäly-sanaan. Lisäksi rohkenen epäillä, ettei ministeriö voi myöntää yhdellekään medialle yksinoikeutta tällaisiin asioihin.

Jutun lukemalla ei täysin selvinnyt, mikä Kooma on. Jutun leipätekstissä puhuttiin vain Excelistä. Sen kutsuminen koneälyksi on koomista. Ehkä Excel toimii pelkkänä käyttöliittymänä varsinaiseen simulaattoriohjelmaan, mutta siitä ei jutussa kerrottu tarkemmin. Olisi ollut kiva tietää, onko Kooma pelkkä Excel-malli vai jotain kehittyneempää.

Vastaavanlainen temppu osui silmiini kuukausi sitten, kun Laura Saarikoski kirjoitti näkökulman Trumpin (kuvitellusta) ahdingosta otsikolla "Trump taitaa olla mennyttä miestä":

Paperiversio.
Nettiversiossa kolumnin otsikkoa oli seksitetty lisäämällä sanat "... ja se saa hänet täysin tolaltaan":

Seksitetty nettiversio.
Kuten nyt tiedämme, Trump ei suinkaan mennyt tolaltaan. Lukija sen sijaan menee. Ei meitä tarvitse pitää idiootteina, vaikka nettiversiota lukisimmekin.

Olen myös huomannut, miten Hesari on alkanut konkretisoida juttuja kysymys ja vastaus -tekniikalla, ja kysyä faktojen jälkeen mitä tämä merkitsee lukijalle. Säätiedotukseen sovellettuna tämä menisi näin: "Huomiseksi ennustetaan sadetta. Mitä tämä merkitsee Etelä-Suomessa asuvalle? Sinä tulet kastumaan."

Hesarin ei kannattaisi väheksyä lukijoitaan. Emme me lapsia ole. Valemedian kanssa ei kilpailla rimaa laskemalla. 

7 kommenttia:

Jappe kirjoitti...

Koneälyä käytetään yleisesti.

http://numenta.com/blog/2016/01/11/machine-intelligence-machine-learning-deep-learning-artificial-intelligence/

Kyllä Excel mallikin voi olla tekoäly malli. Sinällään tekoälyjä on olemassa erilaisia.

Anonyymi kirjoitti...

Jos aihe "klikkiotsikot ärsyttävät kuluttajia" olisi raportoitu ajan hengessä, se kuuluisi:
"Ärsyttävätkö nämäkin sinua? Katso video!"

SB kirjoitti...

Kaupallisten sivustojen kohdalla klikkiotsikot ymmärtää mutta se, että Ylekin sortuu siihen toisinaan ei mene jakeluun, koska Ylellä ei luulisi olevan samoja intressejä houkutella kävijöitä sivustolleen.

Anonyymi kirjoitti...

Talousmallin osalta olisi ollut hyvä tietää, kuinka hyvin sen ennusteet ovat pitäneet paikkansa edellisinä vuosina. Nythän on mahdollista että Suomen talouspolitiikkaa ohjataan satunnaislukugeneraattorin avulla. Artikkelissa sanottiin että malli ei osannut ennustaa viime vuosien tärkeintä tapahtumaa eli talouskriisiä.

petrip kirjoitti...

talouskriisit eivät ole talousmalleilla ennakoitavavissa koska niissä on aina jokin talouden ulkopuolinen elementti. Se pitäisi ainakäsin tuunata mukaa. Suomen hallituksen malleissa tuskin on parametria sille kuinka moni amerikkalainen talonomistaja on ylivelkaantunut. Ja vielä vähemmän sille kannustaako joku poliitikko siihen

hdmi kirjoitti...

Klikkiotsikon "lähteeksi" näyttää riittävän yksi twitter viesti:

http://fortune.com/2016/11/26/cnn-porn-fake-news/

Suomessa MTV ja Iltalehti menivät halpaan. Vain Iltalehti korjasi.

Anonyymi kirjoitti...

Yksi loistava esimerkki Helsingin Sanomien otsikoinnista oli 3.11.2016 julkaistu uutinen talvirenkaista. Otsikko oli:"Trafin asiantuntija: Helsingissä nastarenkailla ajaminen on rinnastettavissa siihen, että kävelee kadulla pyöräilykypärä päässä".

Kun jutun luki, sai selville, että tuo ajatus oli toimittajan itsensä: "Nastarenkaiden käyttö Helsingissä on vähän sama asia, kuin pitäisi kadulla kävellessä pyöräilykypärää päässään: voihan sitä kävelijäkin kaatua ja loukata päänsä, mutta kaatumiseensa voi itse vaikuttaa, eikä onnettomuus ole niin todennäköinen, että kukaan kävelisi kypärällä varustettuna kadulla.

”Kyllä minä voin tuon allekirjoittaa”, Pohjonen sanoo."

Haastateltu asiantuntija oli varmasti iloinen.